Nonnih Costa Ricassa ollaan. Ollaan oltu jo tosin torstaista (27.1) lähtien, mutta
palataanpas vielä vikaan päivään Panamassa. Vikana päivänä (26.1) oltiin botskireissulla
joka oli ihan jees. Reissu kesti koko päivän ja alkuun käytiin vähän ziigailemassa
delfiinejä, joita ei meinattu kyllä edes nähdä, koska kuulema tähän aikaan vuodesta niitä
uiskentelee vähemmän niillä vesillä. Muutama siinä kuitenkin polski ja sen jälkeen
lähdettiin snorklailemaan johonkin koralleille. Meillä tosin ne hommat jäi väliin, koska
ei noi uintihommat oikeen kiinnosta. Snorklailujen jälkeen safkattiin ja
sitten lähdettiin kohti Red frog beachia, joka sijaitsee Isla Bastimentosin saarella.
Nimensä mukaisesti rantsusta pitäisi löytyä punaisia sammakoita, mutta valitettavasti ei
sammakoita sillon näkynyt kun me siellä oltiin. Ranta oli kuitenkin ihan kiva ja käytiin
myös jonkin verran meressä polskimassa. Aallot ja virtaukset tosin oli melkoisia, joten piti
pysytellä ihan rannan tuntumassa.

Jo ennen botskireissulle lähtöä oltiin buukattu meille seuraavalle päivälle dösämatkat
Puerto Viejoon Costa ricaan. Hintaa matkalle kerty 25$ per sierainpari ja aikaa meni noin
kolme timmaa. Alkuun botskilla Isla Colonilta Almiranteen, joka sijaitsee mantereella ja
sieltä sitten minidösällä kohti rajaa. Minidösässä oli meidän lisäksi onneks vain
kanadalainen pariskunta, joten ei tarvinnu lusia polvet kurkussa. Rajanylitys meni meidän
osalta aika iisisti. Panamasta poistuttaessa piti maksaa joku 3$ maksu ja sen jälkeen passit
virkailijoille ja leimat perään. Itse rajanylitys tapahtuikin sitten kävelemällä
huonokuntoista siltaa pitkin ja korkeutta oli sen verran, että alas ei paljoa huvittanut
ziigailla.

Costa Rican puolella piti passin lisäksi olla todistus siitä, että on poistumassa
maasta. Todisteeksi kävi esim lentolippu maasta pois. Meillähän oli toki näyttää lentolippu
panamasta pois ja se kävi hyvin. Kanukkipariskunnan miehellä taas ei tätä todistusta ollut
ja me venailtiin sitten häntä noin tunnin verran Costa rican puolella, että päästiin
jatkamaan matkaa. Matka jatku samantyylisellä minidösällä kuin Panaman puolella ja edelleen
matkustajina oli meidän lisäksi vain kanukit.

Puerto Viejossa oltiin jo hyvissä ajoin puolen päivän jälkeen ja kämppäkin löyty nopeesti.
Kämppä oli perus "cabina" lämpimällä suihkulla ja terassilla, josta löytyi myös hammock.
Hintaa 37$ yhteensä, joten ei ilmanen, mutta ei överikään. Ekana päivänä vuokrattiin sitten
zygät hintaan 6$ (24h) per zygä ja poljettiin kuuden kilsan päässä sijaitsevalle Punta uvan
beachille. Matka oli kuoppainen, mutta ranta ihan palkitseva. Rannalla nähtiin myös
ihkaelävänä laiskiainen puussa syömässä puunoksia :)

Perjantaina (28.1) lähdettiin sitten Puerto Viejon lähellä sijatsevaan Cahuitan kaupunkiin,
jossa käytiin ziigaamassa paikallista kansallispuistoa (pargue nacional Cahuita) puisto oli
ihan ok ja sisäänpääsy ilmainen. Siellä myös nähtiin yksi laiskiainen, apinoita ja paljon
pesukarhuja. Lähtiessä nähtiin myös muutama järjettömän kokonen iguaani puussa. Pesukarhu
tuli itse asiassa myös yks ilta kämpän läheisyydessä vastaan kun olin viidakossa
palmunjuurelle kuseksimassa :) Sieltä se hyökkäs viidakosta ja jatkoi äkkiä matkaa.

Tänään (29.1) aamulla alettiin kuumeisesti pohtimaan, että mihin päin jatketaan matkaa.
Oltiin oltu tähän asti Karibianmeren puolella ja meillä oli kova hinku tyynenmeren puolelle.
Pääsääntöisesti Karibianmerella sataa enemmän ja senkin takia haluttiin sieltä pois, tosin
meidän aikana juurikaan vettä ei ole tullut. Aamupalan yhteydessä ei päätöstä saatu tehtyä
ja päädyttiin sitten sellaiseen ratkaisuun, että hypätään aamudösään kohti maan pääkaupunkia
San Joseeta ja ziigataan siinä matkalla vielä eri vaihtoehtoja. Matkan piti kestää neljä
timmaa, mutta siinä meni yli viisi ja myöskin suunnitelmat muuttui moneen kertaan. Oltiin jo
"päätetty", että jatketaan San Josesta heti matkaa Kohti Montezumaa, joka sijatsee
tyynenmeren rannikolla, mutta koska sieltä on sitten vielä perkeleellinen matka takaisin
Panama cityyn, josta meillä on lento takas himaan, niin päätettiin luopua siitä. Lisäksi
vika dösä Montezumaan olis lähtenyt klo 14 päivällä ja koska meidän dösä oli yli tunnin
myöhässä, niin saavuttiin San Joseen vasta klo 14 jälkeen, joten ei oltais siihen dösään ees
keritty. Päätettiin sitten loppujen lopuksi, että jatketaan San Josesta suoraan matkaa kohti
mestaan nimeltä "Jaco" joka sijaitsee myös tyynenmeren rannikolla, mutta ei niin mahdottoman
matkan päässä Panamasta. Matkalla Puerto Viejosta San Joseen näkyi muuten aika päräyttäviä
maisemia ja ajeltiin todella korkealla vuoristossa.

Kun saavuttiin San Joseen, niin tiedettiin etukäteen, että meidän dösä Jacoon lähtee "coca
cola terminaalista", joka on yleisesti ottaen suhteellisen vaarallista aluetta. Siellä
ryöstellään käsittääkseni turisteja päivittäin ja siellä liikkumista ei kai hirveesti
suositella. Kelattiin sitten, että otetaan taksi alle kun saavutaan San Joseen, mutta ei
kuski suostunut ottamaan meitä edes kyytiin. En tiedä johtuko sitten siitä, että
terminaalista jonne saavuttiin oli matkaa Coca colaan linnuntietä vaan joku kilsa, vai sitten Coca Colan paskasta maineesta. Koska
matkaa oli niin vähän ja taksikaan ei ottanut kyytiin, niin kelattiin sitten kaikesta
varoittelusta huolimatta dallata sinne "cokikseen". Meillä ei tietenkään ollut hajuakaan
missä se on ja kun ehkä noin viideltä paikalliselta oltiin kyselty ohjeita, niin saavuttiin
vihdoin perille. Ohjeet oli vähän mitä oli ja siitä johtuen aikaakin kulu aika runsaasti.

Matkalla näky kyllä sen näköstä kaveria, että ei siellä huvittanut alkaa yhtään ylimääräistä
minuuttia hengaamaan. Meidän oli tarkotus hypätä klo 15 dösään, mutta saavuttiin
terminaalille joskus 14.40 ja dösä oli jo myyty loppuun. Saatiin sitten tiketti seuraavaan
dösään joka lähti klo 16 ja se oli loppupeleissä ihan jees, niin kerittiin syödä ja käydä
vessassa ennen dösään astumista. Meillä oli onneks liput ennakkoon ja päästiin istumaan,
mutta moni paikallinen seiso koko matkan käytävälle. Oltiin siinä luulossa, että dösämatka
kestää kolme timmaa, mutta oltiinkin perillä Jacossa jo parin tunnin ajelun jälkeen.

Perille saavuttua alettiin luonnollisesti etsimään kämppää samassa dösässä olleen jenkkijäbän
kanssa. Jenkki lähti jonkun ajan päästä omille teilleen ja me jatkettiin etsimistä. Tunnin
vaeltamisen jälkeen alko tulla aika selväksi, että joka saatanan hostelli ja hotelli on
täyteen buukattu. Siinä vaiheessa Jossu jäi kamojen kanssa istumaan kuppilaan ja mä lähin
etsimään kämppää. Pyörin pitkin stadia vielä kaks timmaa ja zekkasin noin 30 kämppää, joista
29 oli täynnä! Yhessä hostellissa oli tarjolla hirvee pommi ilman vessaa 30 taalalla!
Kelattiin, että ei shaatana! kolmen timman etsimisen jälkeen päätin vielä lähteä ziigaamaan
pari mestaa. Yhesta mestasta löyty sitten kohtuullinen luukku, mutta siinäkin hintaa
järkyttävät 54$! Siinä sitten kelattiin, että pakkohan sitä on jossain nukkua ja päädyttiin
tähän jälkinmäiseen mestaan. Perille saavuttua oltiin aivan loppu ja suhteellisen runsas
vitutus päällä. Tää kämppäkin on suht perseestä _varsinkin_ hintaansa nähden. Muurahaisia
joka paikka täynnä ja tietenkään mistään ilmastoinneista tietoakaan. Suihkustakin oli
tarjolla 54 taalalla oikeen jääkylmää vettä! No joo, pikkuvikoja ilmastoinnin ja
kuumanvedenpuute (niillä ennenkään oo mitään tehny) mutta tällä hinnalla sais luvan olla
kaikki herkut.

Nyt alkaan kello olemaan jo yli puolen yön paikallista aikaa, joten täytyy alkaa goisimaan,
että huomenna aamulla jaksaa taas lähteä kämppää etsimään! Ilmeisesti viikonlopun takia
täällä oli kaikki mestat täynnä ja kuulema huomenna tilanne pitäisi olla parempi.

Aikaisemmasta tiedosta poiketen meidän luurit muuten skulaakin täällä, tai ainakin kenttää näyttää olevan, joten tarvittaessa niistä tavoittaa myöskin.

-Jussi