Viimeistä päivää Balilla vietetään. Istutaan ostoskeskuksessa koska täällä on hyvä wifi. Lennon lähtöön on vielä yli kuusi tuntia ja huone jouduttiin tietysti luovuttamaan jo tunti sitten.

Eilen vietettiin hemmottelupäivä lähdön kunniaksi. Käytiin kunnon hieronnassa ja kasvohoito päälle. Yhteensä alle 10€. Ihan ryöstöä!! Minun puoleltani siis lähinnä. Yritin päästä maitokylpyynkin, mutta he olivat kuulemma jättäneet sen pois valikoimistaan. Höh, kun olisin halunnut kokeilla. Illalla käytiin vielä syömässä hyvin, alkupaloiksi mustekalarenkaita ja pääruuaksi tonnikalapihvi. Okei tiedän, ei olisi pitänyt, älkää mulle suuttuko. Halusin kerran elämässäni sellaista maistaa ja täällä oli siihen hyvä tilaisuus. En sentään syönyt hainevää. Ruuan kanssa tietysti viiniä. Ja niin käsittämätöntä kuin se olikin, koko setti maksoi alle 15€/nassu.

Tuossa aamulla kun pakkailin tavaroitani niin tuli aika epätoivoinen olo. On tullut shoppailtua valtavasti, toisaalta heitettyä kyllä sellais pois mitä oli tarkoituskin. Täytyy toivoa että rinkka tosiaan on kestävää tekoa, sillä se näyttää siltä että ratkeaa liitoksistaan. On siellä onneksi edelleen sellaista mitä heittää pois tiukan paikan tullen. Kotoa lähtiessä paino oli 16,8kg, nyt matkalaukkuvaa'an mukaan 20,8kg. Onneksi otettiin tälle pätkälle jo valmiiksi 25kg raja.

Olo on toisaalta haikea, toisaalta innokas menemään eteenpäin. Loma on nyt tavallaan ohi ja pitää alkaa miettiä virallisten asioiden hoitamista, töiden hankkimista jne. Jännitys ei vielä ole paha, en ehkä vielä ymmärrä sitä että olemme siirtymässä kokonaan uuteen maahan. Nyt tässä kuukauden aikana tottui kuitenkin siihen että paikasta toiseen siirryttiin 2-5 päivän välein. Tämä tuntuu samalta.

Ihmetyksen aiheita kuukauden varrelta:

Käsittämättömän kapeat kadut jotka voisit vannoa yksisuuntaisiksi. Kunnes vastaan tuleekin auto. En ikinä ikinä ikinä ajaisi täällä. En edes skootterilla, hulluja nuo kuskit ovat.

Usean eksymisen aiheuttaneet tienviitat. Kun missään nimessähän tienkulmassa oleva kapean suorakaiteen muotoinen kadunnimikyltti ei viittaa viitan suuntaisesti olevaan tiehen, vaan juuri siihen toiseen.

Miten kadunvarsikauppiaat jaksavat päivästä toiseen tyrkyttää tuotteitaan vaikka joka kerta kävelen ohi.

Lisäksi asioita joista on hyvin nopeasti tullut rakkaita ja lähes elintärkeitä. Ihana ihana monitoimilinkkarini. En mene enää mihinkään ilman sitä. Taskulamppu, sama homma. Tulomatkalla lentokoneesta napatut muoviset aterimet, erittäin näppärät. Merinovillakerrasto ja silkkimakuupussi, tulleet tarpeeseen jo useamman kerran.

Seuraava päivitykseni onkin sitten Aussilasta. Täällä jäi paljon näkemättä, paljon kokematta. Onneksi tänne pääsee joskus takaisin. Kuukausi on ollut aivan ihana, haaveiden täyttymistä, jännitystä, naurua, hölmöjä tilanteita. Aika jättää tämä paikka ja siirtyä seuraavaan.

Ihanaa viikonloppua kaikille, mä etsin Darwinista välittömästi huomenna pubin, kun ei täällä sellaisia ole ollut laisinkaan. Minulla on päänsärkyä jumputijumputi turistimesta musiikista ja vieroitusoireita pubeista. :)