Kuuba on hämmentävän paljon sitä, mitä sen odottaa olevan. Siellä täällä seiniä koristavat kommunismi-iskulauseet ja Che Guevaran kuvat. Livemusiikki soi jokaisessa kuppilassa, jonka ohi kävelee. Ihan kaikki osaavat tanssia. Rommi on halpaa ja hyvää, ja sikareitakin voisi melkein oppia polttamaan.Olemme Kuubassa vain kaksi viikkoa, joten emme ole jaksaneet säntäillä sinne tänne. Vietimme ensin kuusi päivää Havannassa, sen jälkeen menimme Kuuban eteläpuolella sijaitsevalle saarelle, Isla de la Juventudille viideksi päiväksi. Nyt olemme olleet taas Havannassa kolme päivää.Ennen Kuubaan tuloa ajattelin, että täällä ihmiset elävät tavallaan kuplassa, aivan omassa maailmassaan. Tavallaan se on tottakin, ja kuubalaisiin pitäisi varmaankin tutustua paremmin, ennen kuin he alkaisivat kritisoimaan omaa poliittista järjestelmäänsä.Onhan täällä paljon hyvääkin, ja säilyttämisen arvoista. Muutakin kuin makeat jenkkiautot. Olemme saaneet taksikyytiä muunmuassa vm. 56 Chevroletilta ja tänään näin vm.28 Fordin. Ihan siis kadulla, liikenteessä, ei museossa. Koulutus on kuubalaisille ilmaista, samoin käsittääkseni terveydenhuolto. Turvaseksistä uskalletaan tiedottaa, eikä ainakaan vaikuta siltä, että lapsia olisi yhtä paljon kuin Etelä-Amerikassa. Naisen asema vaikuttaa myös hyvältä. Ilmainen päiväkoti ja vuoden mittainen äitiysloma mahdollistaa äitiyden ja uran yhdistämisen.Se, että täällä on käytössä kaksi valuuttaa, tavallisten ihmisten peso ja turistipeso, taas ei tunnu kovinkaan kommunismihenkiseltä ajatukselta. Ne, jotka pääsevät käsiksi turistipesoihin, tienaavat automaattisesti tavallista sikarinpyörittäjää enemmän.Turistipeso on suunnilleen saman arvoinen kuin USAn dollari. Sikaritehtaan työntekijä tienaa kuussa keskimäärin 35 cucia=pesoa. Ravintoloissa ruoka voi maksaa mitä tahansa neljän ja neljänkymmenen turistipeson väliltä. Yleensä noin 7 pesoa, juomineen illallinen maksaa siis noin kympin.Olemme yötä kotimajoituksessa, casa particularessa. Kotimajoituksessa huone maksaa 20 cucia, kun taas valtion hotelleissa nukkuminen maksaa halvemmissa noin 60-80 cucia ja kalleemmissa 100-300 cucia.Se, että turisti ei saisi käsiinsä kuin turistipesoja on kuitenkin vain myytti. Vaihtopisteissä pystyy vaihtmaan pesonacionalia, yksi turistipeso on noin 24 paikallispesoa. Paikallispesoilla maksaessa kadulta saa hyvää, todella halpaa ruokaa. Olemme siis syöneet pesopitsaa ja hodareita aamupalaksi ja lounaaksi. Ja illalla käytetty arvokkaampia turistipesoja.Kahden valuutan käytännöstä on seurauksena esimerkiksi se, että taksikuski tienaa paljon paremmin kuin lääkäri.Seurauksena on myös se, että ihmiset ovat kärkkäitä myymään esimerkiksi laittomia sikareita kadulla turisteille. Meillä kun on kovaa valuuttaa. Kuubasta ei kuitenkaan saa viedä ulos muuta kuin virallisia valtion tehtaissa tehtyjä sikareita. Tuliaisiksi ei siis kannata ostaa kadulta mitään, ne vietäisiin tullissa pois.Havannassa olemme kuluttaneet paljon kulttuuria. Kävimme kaksi kertaa jazzkonsertissa, kerran teatterissa, salsakonsertissa, rumbakonsertissa (afrokaribialaista rumpumusiikkia), kuubalaisen taiteen museossa (loistava!) ja pikkubaareissa, missä soitetaan sonia ja salsaa.Sikaritehdasvierailu oli ehdottomasti käymisen arvoinen, rommitehtaasta jäi vähän rahastuksen maku suuhun. Kierros vaikutti hätäiseltä ja oppaan selostus liian ulkoa opitulta.Antti kävi Isla de la Juventudilla sukeltamassa. Oli kuulemma hienoa. Minä yritin snorkkeloida, mutta kun en muutamaan pikkukalaa kiinnostavampaa katselemista löytänyt, keskityin makaamaan rannalla ja polskimaan rantavedessä.Saarelta muuten löydettiin sellainen autioranta, mitä ollaan vuosi metsästetty. Silloin kun Antti oli sukeltamassa, sain olla rannalla ihan yksin. Oli ihana käveleskellä valkoisella hiekalla vesirajassa ja makoilla lukemassa ilman, että kukaan tulee myymään krääsäkoruja tai hierontaa.Niin joo, päästiin täällä Havannassa poliisiautonkin kyytiin. Kaverilta varastettiin kamera ja menimme tulkkaamaan poliisiasemalle. Palvelu oli hyvin hidasta mutta kovin ystävällistä. Saatiin poliisisediltä kyyti kotiin. Täällä poliisi ei aja sinisellä autolla, vaan ruosteisella ladalla.Satu