Launatai11.10, sunnuntai 12.10, maanantai 13.10......

Aamutuimaan Tuk-Tukilla bussiasemalle ja siitä taas ihmettelemään paikallisbussien täsmällisyyttä. Edessä 85km ja arvioitu matka-aika 2-2,5h. Hahaa, analyysin poikanen kertoo, että olimme menossa kohti vuoristoista seutua ja sehän piti paikkansa. Muutaman kerran ylämäessä teki mieli kysäistä, että jos meisimme työntämään bussia, niin pääsisimmekö kovempaa. Muutaman kerran aikaisemminkin olen herättänyt hilpeyttä "peppi pitkätossumaisella" käytöksellä kun olen nostellut rinkkojamme bussien katolle poikien apuna. Ylimääräiset parikymmentä senttiä tekee ihmeitä näissä tilanteissa.

Tämähän menee aivan joukkoliikenneanalyysiksi, mutta en voi vielä lopettaa ihmettelyä ja ihastelua, siitä kuinka toisin asiat voidaan tehdä. Periaatteessa jokaisessa bussissa on kuskin lisäksi kyydissä aina rahastaja, joka toimii apumiehenä nostellessa tavaroita katolle ja takaisin ja tietysti laskuttaa matkalaiset. Sen lisäksi erikseen on Gargo-mies, joka hoitelee kuljetettavat paketit oikesiin osoitteisiin ja laskuttaa siitä. Pidemmällä reissulla oli myös apukuski ja mielestäni vielä neitokainen hoitelemassa poikien cateringia.

Virallisesti merkittyjä bussipysäkkejä on, mutta eipä niitä kukaan käytä, vaan ihmiset istuskelevat tien laidassa "terassilla" ja usein vielä väärällä puolella tietä. Huomatessaan oikean bussin menevän ohi, he saattavat antaa pikku vinkin, että olisivat halunneet kyytiin. Silloin on rahastajan ja gargo-miehen tehtävä saada sana kuskille. Varsinkin umpitäydessä busissa tämä tuottaa hankaluuksia ja sitten vaan peruutellaan pari sataa metriä, jotta selvitetään halusiko asiakkaat kyytiin vai ei! Tätä minä sanon palveluksi. Sama toimii poisjäännin suhteen- paitsi tietysti meillä, joilla ei ollut mitään käsitystä mihin olimme matkalla. Niinpä meidät dumpataan ulos bussista keskelle kolmen kojun kylää ilman minkäänlaista osviittaa mihin seuraavaksi.Seuraamme on liittynyt britti-tyttö joka on menossa samaan paikkaan. Lonely planet kehoittaa ottamaan Tuk-tukin, mutta pikaisen selvittelyn jälkeen oivallamme, ettei tehtävä ole ihan niin yksinkertainen, sillä ajoneuvoja on yhteensä 3 ja kaikki naapurikylässä käymässä. Tietysti alkaa sataa ja vaihtoehtoja on tasan yksi...kävellään muutama kilometri vesisateessa. Olemme tehneet jo päätöksen ja aloittaneet kävelymatkamme, kun kuin tyhjästä ilmestyi meille kyyti.

Tehtyämme tarkan analyysin alueen majoitusvaihtoehdoista päädyimme parhaimpaan, edullisimpaan, ja käsittämättömän hienolla näkymällä varustettuun Bungalowiin. Patiolta aukenee näkymä esiputouksille ja kohinan voi kuulla vaimeasti. Kotieläiminä meillä etupihalla taapertaa kanoja, lehmiä ja possu. Paikka on loistava täydelliseen rentoutumiseen ja hetken levähdykseen, sillä olemmehan olleet vasta reilun viikon reissussa ja vauhti on ollut huimaa, vaikka kiire ei pitäisi olla mihinkään.

Olemme paikallistaneet norsut ja katselleet heidän iltapesuaan, mutta vielä emme ole uskaltautuneet ratsastamaan. Sää Tadlossa on huomattavasti aikaisempaa viileämpi ja sateinen mahdollisuus näyttelee suurta osaa.

Nyt kun on aikaa, ylistän vielä muutaman teknisen apuvälineet erinomaisuutta. Kuten ehkä voitte kuvista päätellä en ole aivan sinut uuden kameran kanssa. Suurin osa otoksista on lievästi kallellaan vasemmalle. Koetan korjata tilanteen ja opetella muutenkin käyttämään erikoistoimintoja. Musiikkisoittimet ovat aivan taivaallinen keksintö, varsinkin pitkillä bussimatkoille, kun voi sulkea karaoken pois taajuudeltaan. Vielä kun mukanan kulkee kaijuttimet niin asujaimistossa koti-ikävän torjunta sujuu helposti alkeellisella, mutta riittävällä stereoviritelmällä. Otsalamppu, voi otsalamppu, kuinka olenkaan aikaisemmin tullut toimeen ilman sitä. Täydellinen kumppani lukemista rakastaville ja pimeillä öisillä kujilla harhaileville. Pimeys tulee kuuden aikaan, joten en tarkoita mitäänyöjuoksuja tässä vaiheessa. Tietysti minitietokone on täydellinen matkakumppani säästäen aikaa sekä myöskin rahaa, netissä roikkumiselta. Puhelimista olemme vieroittuneettäysin ja se ei ole laisinkaan huono asia. Alussa jaksoin vielä useamman kerran päivässä tarkastaa ketkä olivat mahdollisesti tavoitelleet, mutta into hiipui aika pian, koska ei niillä vastaamattomilla puheluilla oikeastaan mitään merkitystä ollut. Jos oikein hätä tulee ja yhteydenottoa yritätte, niin soittakaa vaikka 10 kertaa putkeen, niin tiedämme, että nyt on tosi kyseessä. Muutaman tekstiviestin olen saanut, joten ilmeisesti niiden pitäisi toimia (tai sitten ei, mikäli lähetettyjä on vielä useampia).