Maanantai 26.1, Tiistai 27.1

Vatsatauti on selätetty ja 06.00 maanantaiaamusta MARS joogatunnille. Hiukan ilmeisesti vuosien saatossa on notkeus päässyt rupsahtamaan, kun ihan kaikkiin liikkeisiin ei tuntunut enää taipuvan. Muuten oli vallan mukava kokemus ja tietysti puitteet myös mitä mielyttävimmät. Edellisen päivän pyöräretki oli hiukan verottanut voimia, kun sateen jälkeen poljettiin saari ympäri joko lätäköitä väistellen tai umpihiekassa, välillä jopa pyöriä työnnellen. Kaiken lisäksi reitillä ei ollut juuri mitään näkemisen arvoista, joten kuntoilun kannalta lenkki oli otettava.

Vietettyämme muutaman päivän täällä Gilillä ei meillä ole oikeastaan kiire mihinkään. Välillä kun katselee maisemia, niin tietää elävänsä melkein matkailumainoksessa, juuri tälläinen tulisi rantalomakohteen olla: Päivisin pientä aktiviteettia ja paljon rentoutumista. Iltasella poikkesimme leffassa katsomassa viimeisimmän Bondin. Teatteri oli sofistikoituneempi versio Vang Viengin vastaavista paikoista. Oli iso valkokangas ja tietysti ruoka- ja juomatarjoilu. Elokuva sinänsä oli ilmainen, mutta vaati ravintolapalveluiden käyttöä.

Tiistaiaamusta olimme vuokranneet lasipohjaveneen ja lähdimme saarikierrokselle ja snorklailemaan. Toisin kun aikaisemmat kokemukset lasipohjista, tälläkertaa näimme oikeasti jotain pohjan läpi. Saavutimme ensin Gili Airin, joka on kolmesta saaresta seuraavaksi asutuin. Matkassamme oli erikseen snorklausopas, hän syötti kaloja snorklatessamme ja saimme oikein kunnollisen parven sukeltelemaan kanssamme. Toisena kohteena oli Gili Meno, jossa nimestään huolimatta ei juurikaan menoa ollut vaan saari tunnetaan lisänimellä "Robinson Crusone". Ainoana tavoitteena oli nähdä jättiläiskilpikonnia ja tavoite tuli saavutettua