Maanantai 12.2, Tiistai 13.1

Näin vähän aavistelinkin, mutta kaikki epäilykseni osuivat oikeaan. Hong Kong on JÄÄTÄVÄN hieno paikka. Lämpötila nippanappa +15, mutta mieli sitäkin lämpöisempi. Nyt jo etukäteen harmittaa, että jäljellä on enää yksi päivä, mutta onhan ainakin paikka johon voi tulla uudelleen, koska NIIN paljon jää näkemättä. Ihmiset, jotka pitävät Lontoosta eivät voi olla rakastumatta Hong Kongiin.

Heräsimme siis uuteen päivään 9m2 hotellihuoneestamme, joka oli isompi kun olimme maksaneet, mutta meidän huoneemme oli ensimmäisenä yönä varattu. Kurkkasimme "oikeaa" huonettamme ja totesimme, ettemme mahdu ohittamaan toisiamme ellei toinen mene käytävään joten maksoimme hiukan extraa isommasta huoneesta. Päivän ohjelmistoon kuului vierailu Victoria Peakilla, eli kaupungin korkeimmalla kohdalla, kukkamarkkinat ja lintutori, maailman pisimmät rullaportaat ja hengailua Sohossa.

Hong Kong on siisti, äärimmäisen looginen ja järjestelmällinen kaupunki. Tietysti 6 miljoonaiseen kaupunkiin ruuhkia saa mahtumaan, mutta niinhän suurkaupungeissa pitääkin, ovat osa viehätystä. Kun joukkoliikenne toimii saumattomasti ja kaikkialle on opasteet selkokielellä ei liikkuminenkaan tuota ongelmia. Eräälle ystävälleni, joka tunnetusti on maailmanluokan-metro-fani voisin lähettää vielä terveisiä, "että nyt et tiedä mitä olet menettänyt. "

Tiistaina olimme päättäneet lähteä Manner-Kiinan puolelle Macaoon. Kasinokaupunkina Macao on jo ohittanut Las Vegasin kävijä- ja rahamäärissä- joten sinne siis. Päivän budjetti oli lyöty lukkoon ja muutama satanen otettu matkaan hävittäväksi ja kaikki muut kortit ja käteiset jätetty hotelliin. Hyvinhän reissu alkoi: Jo pelkkä laivaterminaali oli suurempi ja paremmin varusteltu kuin useat lentokentät, jotka olemme tällä reissulla nähneet.

Lounaan nautimme "yllättäen" kiinalaisessa ravintolassa ja nyt oli yhteinen kieli täysin hukassa. Portugalille kuuluneessa Macaossa kun ei tietenkään tarvitse englantia osata ja meidän kiinammekin oli hiukan ruosteessa. Kikkailtuamme hetken elekielellä, jätimme haaveet Kobe-härästä, jota tarjoilija ei suostunut meille myymään (tai niin ainakin luulimme) ja tyydyimme kuvallisiin ruokalajeihin, joille kuvat eivät todellakaan tehneet oikeutta. Ruoka oli erinomaista ja täysin vatsoin suunnistimme kohti kasinota. Otimme ensin hiukan kuivaharjoittelua pienemmissä yksiköissä ennekuin suuntasimme kohti kaupungin nähtävyyttä Lisboa. Kurkatkaapa itse, mille siellä näytti. http://www.hotelisboa.com/. Aika hurahti kuin siivillä, emmekä edes kerenneet häviämään kaikkia rahojamme kun tuli melkein hoppu suunnata takaisin Hong Kongiin. Vaihtoehtoina oli tetysti yöpyminen Macaossa, mutta siihen olisi vaadittu jo jonkinmoista voittopottia.

Yhden maailmaihmeen enemmän olen taas kokenut- vaikka uskoin etten tätä päivää näkisi. Hong Kongin kuubalaisessa ravintolassa oli kuohuviini hanassa!!!! Haloo, ja minä kun luulin, että viinikaappi kotona olisi jotain ihmeellistä. Ehei, seuraavaan joulu-syntymä-nimipäivä-pääsiäis-vappu-juhannus- lahjalistaan lisättäköön tuo hana Kustaankadun keittiöön, vaikka astianpesukoneen edelle.