Hello vaan!

Eilen saavuttiin Jakartan lentokentalle, ja selvis etta me ollaanki yks vuorokausi liikaa Indonesiassa, kuin mita turistiviisumi sallii (30vkr). No, meidan taytyy maksaa 25 usd tai siirtaa lentoja. Ehkapa me maksellaan ylimaarasta sit. Kuitenki jo lentokentalla Indonesiasta tuli semmonen tuntuma, et nyt ollaan oikeassa paikassa. Ihmiset hihittelee ja on niin ystavallisia. :) Turisti-infosta saatiin selville, etta Jalan Jaksa -kadulta loytyy halpoja hostelleja, joten paatettiin suunnata sinne. Heti kuitenki meita lahesty kymmenen eri taksikuskia tarjoten halpoja kyyteja, jotka todellisuudessa on hyvinki kalliita, turisteja on helppo huijata. ;) Kyseltiin kuitenkin busseista paikallisilta ihmisilta, jotka antoivat hyvia neuvoja. Ajeltiin bussilla Gambiriin asti, josta otimme halvan Blue Bird-taksin ja loysimme oikealle kadulle paljon halvemmalla, kuin etta olisimme ottaneet ensimmaisen taksikuskin tarjouksen vastaan.

Loysimme yhen hyvan ja halvan hostellin melko nopeasti ja lahdimme tutustumaan paikkoihin. Ite tykkaan Jakartasta enemman kuin Bangkokista, taalla ihmiset eivat revi joka kauppaan ja tuu tyrkyttamaan koko ajan jotain ostettavaa, vaikka kylla taallakin ihmiset tuijottelevat ja moikkailevat ilosesti. Ruokaki on tosi hyvaa, eurolla saat mahan tayteen hyvaa ruokaa, ihan erilaista kuin suomessa. Illalla ei vaan vasyttany, jaatiin Lean kans poriseen hostellin pihalle paikan omistajien kanssa, pelaamaan korttia ja pitamaa hauskaa. Samalla tutustuttiin myos hollantilaisiin reissaajiin. Paikallisilta ihmisilta saa parhaiten neuvoja ja hyvia vinkkeja missa kannattaa kayda.

Tanaan sit lahettiin kaymaan Taman Mini -parkissa, missa on koottuna tietoa Indonesian eri kohteista ja saarista, seka nayttavia rakennuksia, seka muita hauskoja juttuja, esimerkiksi me kierrettiin aluetta nakoala hissin, siis semmosessa kopissa ilmassa, joka meni vaijerin varassa. Voiko enaa monimutkaisemmi kertoa? Mentiin sinne junalla, bussilla ja minibussilla, ja eras viiskymppinen, hampaaton Bud oli meilla matkanneuvojana pienta maksua vastaan. Oli kylla kokemus olla tayteen ahdetussa junassa jossa oli erittain kuuma ja haju sen mukainen. :D Puisto oli hieman sekava, ehka sita voi verrata kooltaan DisneyLandiin, mutta siela sit kierreltiin, kunnes alkoi satamaan kaatamalla. Mentiin sadesuojaan syomaan hodareita, ja yhtakkia paastiinki mukaan joidenkin Sukartalaisten kristinuskoisten juhlaan. Huh, oltiin kuin kunniavieraita, valilla sita vahan nolostuu kun on vaalea ihoinen, sita saa niin paljon huomiota. Sateen jatkuessa eras meidan ikainen poika, Riki kavi viemassa meidat hostellille, ja matkakin kesti yli tunnin. Huomenna han tulee hakemaan meidat kuudelta aamulla lentokentalle.

Nyt sita on kuukausi aikaa opetella paikallista kielta! Numeroita jo osaan muutamia, seka tietty kiitos (tamarakasi) ja muita yleisesti kaytettavia.

Mutta nyt mun on mentava hostellille kattoo, missa mun frendit on, me mennaan morjestaan Wikia, erasta tyttoa, johon eilen tutustuttiin, kun Lea ja Rosa kavi laulamassa. Kuvia lisaan myohemmin joku paiva, hope so.