Tikalin Maya-rauniot nahtyani ja pari erittain rentouttavaa paivaa loistavassa hostellissa vietettyani kerasin tanaan kamppeeni kasaan ja suuntasin kohti etelaa, Rio Dulcea ja Caribian rannikkoa. Tata kirjoittaessani (paperille tietysti) istun bussissa. Pellot ja sademetsan peittamat kukkulat vilahtelevat ohi. Aurinko on juuri laskemassa kukkuloiden taa luoden erittain kauniin, mystisen maiseman horisonttiin. Bussiin noustuani pieni poika tuli juttelemaan minulle...

Hola! Taallapa olen viela Antiguassa, mutta illalla bussi kohti Floresia ja keskelle sademetsaa kattomaan Maya-temppeleiden raunioita. Taalla Antiguassa olen vallottanu yhen tulivuoren, kappailly ympariinsa ja juonu vajaan euron breezereita kattoterassilla. Bongasimpa muuten eilen tuolta torilta samanlaiset korvikset mitka ostin kiinalaiselta katukauppiaalta, havitin, loysin uudet tilalle uffilta, mut havitin nekin. Viva la globalicacion! Yritin ladata kuvi...

Taidampa nykyaan vihata lentokoneella matkustamista erittain paljon. Tallakaan matkalla ei kyynelilta valtytty, kun tuli kaikkea ihme saatoa ja jouduinpa viela jaamaan Texasiin, Houstoniin yoksi. Toisaalta nuo kyyneleet voisin laittaa vasymyksen ja jannityksen piikkiin ja oikeastaan oli ihan mukavakin paasta hienoon ilmaseen hotellihuoneeseen yoksi ja paasipahan kaymaan Ameriikoissa. Ameriikoista jai sen verran kateen, etta jenkit on miun havaintojen mukaan juur...

Nyt kun on taas tullut aika pakata elämä rinkkaan ja lähteä seikkailemaan, on myös tullut aika alkaa kirjoittamaan matkablogia. En siis ole masentunut sen jonkun täysin tuntemattoman ihmisen kommenteista, joiden mukaan aiempi matkablogini oli tylsää luettavaa. Haluaisin kuitenkin huomauttaa teille kaikille, jotka tätä nyt tässä lukevat, ettei kyseessä ole mikään kaunokirjallisuuden mestariteos. Tämä blogi on yksinkertaisesti luotu ystäville ja t...