Profile
Blog
Photos
Videos
Huh, nyt on paivat Nairobissa takana. Voi jopa hengahtaa etta paasi sielta hulinan ja lian keskelta pois. Tosiaan keskiviikkona saatiin paahanpistos, etta ois kiva vaihtaa vahan maisemaa ja saada uusia haasteita. James - johon ollaan tutustuttu - kertoi, etta me paastais yhteen perheeseen asumaan Nairobissa. Kuulosti liianki houkuttelevalta ilmanen asunto, suht halpa bussikyyti ja ihana perhe, jonka kanssa voitais viettaa aikaa. Niin me kaytiin buukkaamassa liput nopeesti ja aamulla oltiin Nairobin bussiasemalla.
Meijat otettiin heti niin avosylin vastaan, aiti tuli rutistamaan ja toisteli kuinka tervetulleita me kaikki ollaan. Niiden perheessa oli myos oma palvelija, joka siis tekee yleensa kaikki perheen ruoat ja siivoo siella. Siellä se hääräs päivät pitkät. Oli ensimmäisenä ylhäällä ja viimesenä nukkumassa. Meille tarjoiltiin paivan alkajaiseks lampimat maidot kera paahtoleivan ja saatiin syoda ennen kuin paastiin nukkumaan univelat pois.
Jokainen paiva Nairobissa oli kylla ohjelmaa taynna. Illalla mietti, etta mitahan sita on paivalla tehny, ku ei oo kerenny ees miettimaan, kun yrittaa vaan pysya muiden mukana. Perheen lapset naytti meille paikkoja mielellaan. Oli hirveeta kavella Nairobin keskustassa, ku joka puolella vilisi ihmisia ja autoja eika tienny onko kohta enaa hengissa. Valilla tais olla ihan nanosekunneista kiinni, ettei auto ajanu jonku paalta. Kaduilla miehet repi kasista ja koitti myyda jotakin - valilla tuntu etta ne teki sen tahalleen. Aina kun riuhtas kaden pois ja huus etta ala koske muhun, nii kaverukset nauro rivissa sulle.
Teki meille kaikille hyvaa saada elaa turvallista perhe-elamaa vahan aikaa. Lauantaina koko perhe meijat mukaanlukien pakkautu autoon ja huristeltiin 1,5h matkan paahan moikkaamaan perheen 17-vuotiasta tyttoa sisaoppilaitokseen.
Nairobihan on melkosen iso ja saasteinen kaupunki. Meilla kaikilla ilmeni aivan ihmeellisia terveysongelmia?? Ei ollu hirveen hyvaa tuuria myoskaan matkassa tan viiden paivan aikana. Mietittiin viimesena paivana, etta jos jonain paivana ei tapahtuiskaan mitaan huonoa, nii se ois jo lottovoitto. Onneks perheen laakari-isa maaras resepteja ihan mielellaan. Nyt on kolmella jo meista antibiootit, Ullalla lähti jo toinen moinen. Niiden voimalla mennaan.
Taalla tosiaan on taas koeteltu henkisesti tosi paljon. Valilla kattoo vaan peiliin ja ihmettelee, etta kuka ma olen? Ei enaa tunnista tan tunnemyrskyn keskelta ittea. Onneks me kaikki nauretaan vaan toisille eika kukaan ota itteensa jos vahan tiuskasee. Malarialaakitys??
Taalla alkaa joka tytto jo kyllastya jaahyvaisiin. Lukemattomia kertoja ehtiny jo kiintya kovasti johonki uuteen tuttavuuteen ja sit sille pitaa jattaa hyvastit tietaen, ettei sita tyyppia nae luultavasti enaa koskaan. Huomenna heitetaan hyvastit upealle Mombasalle. Kaytiin just hakee bussiliput Banganille. 7 h matkan paassa odottaa seuraava rantaparatiisi, monta kertaa pienempi paikka vain kyseessa.
Reissumme alkaa olla jo hyvinkin loppumetreilla, ja siksi ajatukset viivahtaa yha useammin Suomessa.. Oma koti kullan kallis, nain se vaan menee.
- comments
Tytot Ja hirveesti haluttais lisata kuvia reissun varrelta, mutta Mombasassakaan se ei oo vaan onnistunu nailla tietokoneilla :(
Tarja-äiti Luinpa taas tuoreita viestejä sieltä etelän mailta. Toivottavasti ette ole saaneet mitään pahaa tautia sieltä riesaksenne, jolle suomalaiset lääkärit raapivat päätään. Täällä on niin mukava elellä, ei ruuhkaa, paljon lunta ja pikku pakkasta. On jo ikävä varmaan joka äidillä teitä. Montako yötä on, kun nähdään? Risto Reipas Aarnenpoika kasvaa kovasti ja haluaisi nähdä tätinsä. Hän tarvitsisi väsymätöntä hoitajaa. Turvallista loppumatkaa
Lillin äiti Todella, turvallista loppumatkaa! Kyllä me äidit kovasti tyttäriämme kotiin jo kaipaamme ja odotamme, että voimme "hengähtää", kun ei niin suuria riskejä ole tyttäriemme elämässä täällä Suomessa. Voi, hyvä ihme, kaikkea te olettekin koneet, ja vielä teillä on lähes kaksi viikkoa mahdollisuus kerätä helmiä muistojen nauhaan Afrikasta. Iltaruokouksissamme kaikkia matkalaisia muistamme.
aino Kiva kuulla kuulumisia taas :) Kyllä ootte monessa mukana siellä ja näätte paljon! Ootan et nään kuvia sieltä. ikävä teitä! toivottavasti nähään pian <3 terkkuja sinne!
Suskun äiti Mul näkyy olevan vapaaviikko kun tuutte suomeen . Ilmotelkaa jos tarviitte kyytiä tai on jotain muita toiveita . Täällä on niin puhdas lumi , vietetty hiihtolomaa ihanassa auringon paisteessa . Toivottavasti Helsinki näyttää puhtautensa kun tulette tänne nyt kaikki on niiii valkosta .Täällä myös tunteet heittelee epätoivosta toivoon ja päinvastoin vaikka ei ole mitään malarialääkitystä . Onneksi olette saaneet apua ja toi perhe oli aivan uskomaton , mutta teidän onni . Kyllä ootte rukouksissa mielessä useammankin kerran ja onneksi olette selvinneet loppusuoralle . Onnellista ja turvallista loppulomaa teille kaikille .Pikku Alisa menoissa Tukholmaan
Laura Eipä tuota kaikkea voi käsittää, mitä te siellä koette. Huh. Varmasti niin antoisiaa, mutta myös puuduttavaa! Kiva on ollu lukee teijän blogia, hyviä juttuja! Tsemppiä viimesille päiville, pysykäähän kunnossa ja pitäkää toisista huolta! <3 :)
sarkku Ihania kuvia oli taas ilmaantunu, tuolla ihonvärillä saatte kyllä päät kääntymään täällä kotosuomessa! :) tuutte päivittäin mieleen ku täällä kirpsakassa pakkassäässä tarpoo.. Nauttikaahan sydämenne kyllyydestä! (malarialääkitys tunnemyrskyineen huolehtii siitä että maltatte tulla sieltä takaski) pian nähdään <3
Hanna-sisko Sain juuri Oulusta vieraita Kajaaniin. Mamma, Topi ja Pale tulivat vierailulle. Huomenna mennään vuokattiin, pojat laskettelee ja me vanhemmat lumikenkäilemme. Olemme toivoneet auringonpaistetta. Ajatella, kun se sama aurinko paistaa siellä ja täällä. :) Katsoimme ensi töikseen tässä teidän uudet ihanat kuvat. Voi mieletöntä, kun olette ruskeita. Teillä on ollut kyllä huippu reissu.
Ulledullen äiti Kuinka monta yötä ku nähhään,tekee mieli kysyä..!.Monenlaisia haasteita teillä siellä taas ollut niin myönteisiä kuin koettelemuksia!Hieno homma kun olette saaneet paikalliselta perheeltä apua ja vähän toipumisaikaa. Aivan fantastisia teidän kuvat sieltä, vähän niitä näyttelin työpaikallakin, oothan Ulla siellä tuttu monille, terveisiä sieltäkin, kovasti ihmettelevät ja nostavat hattua teille! Nauttikaa vielä loppurutistuksesta, toivottavasti ei mitään haavereita tule, niin loppumetreillä reissuanne olette. Täällä tosiaan on hyvät hiihtokelit, meren ja joen jäällä ollaan hiihdelty ja talviloma on vielä edessäpäin! Halaillaan ku sitte nähellään!Terveisiä erkalta,eelikseltä iskältä...
Suskun äiti Maanantai iltana neljä maailman onnellisinta äitiä ja isää saa lapsensa terveenä , paljon nähneenä ja kokeenena turvallisesti kotiin. Yksi reissu on taas onnellisesti ohi . Töissä eräs nuori työkaveri kysyi mitkä on fiilikset . Kun kerroin etten ole elämäni aikana rukoillut koskaan niin paljon kun tämän kahdeksan viikon aikana , niin hänkin kertoi rukoilleensa tyttöjen puolesta , että kaikki menisi hyvin . Olette olleet monen mielessä ja moni tuntematonkin on ollut kanssanne mukana ajatuksissa , että selviätte haasteista ja kommelluksista mitä tiellänne on ollut . Nyt kaikki alkaa olla vain ihana muisto ja ootte tuhatta kokemusta rikkaampia . Ihanaa , kun tulette odottelemme teitä