Heipparallaa JALLEEN taalta kilpparisaarelta. Ollaan vahan jumitettu tanne ku on ollu niin hupasaa. Anyways tanaan ollaan paatetty lahtea takasin bangkokkii ja laiva lahtee 2 tunnin paasta. Mennaan sinne koska paatettiin lahtea eka pohjoseen ja sit sielta alaspain ja yritetaan paasta Kuala Lumpuriin ja sielta vasta lentaa Balille. Ja toinen syy on etta Miika haluaa ja vaatii nahda kunnon thai boxing matsin niin sen takia mennaan bangkokkiin takasin nyt eka ja Emmalla nyt ei oikein oo muita vaihtoehtoja ku tulla perassa :)

Eilein oli toosi raskas paiva. Saatiin Paulin kanssa LOISTAVA idea. Vuokrattiin kajakki ja paatettiin meloa Nang Yuan saarille. Se nayttaa olevan tosi lahella , mutta todellisuus on jotain aivan muuta. Onneks tajuttiin jattaa kaikki elektroniikka sun muu tarkee bungalowiin ku ounasteltiin vahan, etta saatettais kaatua. Niinhan siina kavi ja mitaan muuta ei menny hukkaan ku Emman melkein aidot RayBanit. Menomatka sujuin ihan mallikkaasti paria kaatumista lukuunottamatta. Kauan siina kesti ja oishan se pitany arvata, etta heti alkaa satamaan vetta ku perille paastiin. Kaiken kukkuraksi meilla meni menomatkalla niin kauan etta saari oli enaan puoliskatuntia auki. No ei siina mitaan snorklattiin ja kateltiin saarta minka ehittiin ja kaunistahan siella oli.

Kun oltiin lahossa takaisin pain varmisteltiin ja kateltiin vahan merelle etta ei oo isoja aaltoja ja keretaan takaisin ennen pimeeta. Hypattiin tahan "kajakkiin", ja pistettiin nokka kohti Ko Taoa. Kun oltiin paasty noin puolivaliin alko kauhea tuuli ja valtavat aallot yllatti meidat. Kajakki kaatu ja ainakun yritettiin paasta kyytiin kaaduttiin aina uudestaan ja uudestaan. Tassa vaiheessa tilanne ei nayttanyt kovin ruusuiselta. Oltiin keskella merta aaltojen riepottelemana ja yritettiin vaan uida kajakin kanssa lahimpaa rantaan, mutta virtaukset veivat meita kauemmas ja kaummeas. Emmalla alko tulla pienta paniikin poikasta koska rupes olemaan jo aika hamaraa ja aallot oli tosiaan aika isoja. Miika yritti rauhoitella kaikkia ja sano vaan etta calm down no worrries, vaikka todellisuudessa ajatteli, etta me kuollaan tanne. Aikamme rapikoitya koitettiin viela kerran veneeseen ja se onnistui. Tehtiin peliliike ja kiellettiin Paulin kanssa Emmaa melomasta ja pidettiin jalkoja vedessa etta vene olisi tasaisempi.

Melottiin paskat housussa ja Paul kysy, etta liikutaanko me. Huomattiin etta vaikka kuinka melotaan pysytaan vain paikoillaan. Huomattiin kauempana yks iso laiva. Alettiin huutamaan ja heiluttamaan niin paljo ku keuhkoista lahti. Ensin naytti niinkuin se olisi mennyt vain ohi, mutta onneksi se kaantyi meita kohti. Aallot oli tassa vaiheessa jo niin isoja etta laivakin keikkui. Ne noukki meidat ylos ja yritti sanoa Miikalle etta jata kajakki. Miika vaan huusi etta no way ja roikku kajakissa siina pelossa etta se joutuu hukkaan ja joudutaan maksamaan se. No paastiin pelastusrenkaan avulla kyytiin ja saatiin viela kajakkikin mukaan. Loppu hyvin kaikki hyvin. Huokastiin helpotuksesta ja paatettiin, etta tasta lahin ei kylla laheta kajakilla yhtaan minnekkaan.

Kajakin vuokraaja oli aika paiseissa ja ehtiskeli meita rannalta. Ja sano, ettta jos olis tienny nain huonosta ilmasta ei olis edes vuokrannu meille sita. Vinkkina niille jotka haluaa menna kajakilla saarille niin kannattaa katsoa saaennuste tai menna suosiolla taxi boatilla

Lisataan kuvia kajakkireissusta ja muista ku loydetaan semmonen kone jolla sen pygee teha.

M&E