Ao Thong Nai Pan Noi, guest housen emäntä fiksaa meille kaiken tarvittavan että pääsemme Krabille ja vielä heittää meidät viidakon läpi satamaan, sitä minä kutsuisin hyväksi palveluksi. Näin alkaa matkamme kohti Krabia tuonne sokeritolppavuorien keskelle.

Laivalla mantereelle Surat Thaniin josta paikallisbussilla jälleen kohti Krabia ja tällä kertaa saimmekin heti istumapaikat, luksusta koska tiedossa oli päivän kestävä bussimatka. Illan taas saavuttua olimmekin bussin pääteasemalla, mutta sehän ei ollutkaan Krabi Town vaan sinne oli vielä matkaa, jäimme jonnekkin keskelle ei mitään muutamien muiden matkalaisten kanssa jossa sitten alkoi tajuton säätäminen että pääsee eteenpäin, paikalliset koittavat myydä yöpaikkoja ja kyytejä niihin ja kynyttää rahaa. Muutaman kirosanan, tupakan ja lonely planetin selailun jälkeen sanoimme eräälle kuskille joka oli sivummalla että saat sen ja sen verran ku kuskaat meidät tähän osoitteseen ja eipä aikaakaan kun oltiin jo matkalla, omatoimisuus kannattaa.

Guest Houseen saavuttuamme suihkun kautta syömään ja nukkumaan. Aamulla matka jatkui pitkähäntäveneellä kohti Railey Beachiä, perille saavuttuamme seisoimme kahdestaan rinkat selässä hikisinä valkoisella hiekkarannalla ja ympärillä pyörii kaljamahaisia samsonite turisteja pikku speedoissaa, emme oikeen tunteneet itseämme tervetulleiksi, noh ei tämä ollutkaan päämäärämme vaan matka jatkui pitkin hiekkarantaa kunnes eteen tulee vuori, vaihtoehdot: yli tai kierrä. Tupakkatauko ja eikun yli, pientä polkua pitkin sitten kapuamaan ylös kiroten jokaista tupakkaa elämän aikana ja muuten epäterveelistä elämäntapaa, hikoilimme ehkä litroittain. Nyppylän yli päästyämme eteemme avautuu Tonsai Beach. Rauhallista, me ja kiipeilyharrastajia vain, erittäin pieni ranta ja vähän ihmisiä.

Yöpaikkakin löytyi hetkessä koska vaihtoehtojakaan ei montaa ollut, rinkat nurkkaan, riippumatto terassille ja tutustumaan paikkoihin. Siinä sitten istuskellessa kirjaimellisesti pienessä baarissa (pelkkä tiski polun varressa) viereemme tuli istumaan eräs sälli ja siinä sitten kyseli että mistäs päin maailmaa pojat tänne eksynyt, no siinähän sitten selvisi että naapurikaupungista ollaan, sinne saakka maailmaa piti mennä että Joensuulaisiin törmää ja oli ensimmäinen suomalainen kehenkä matkalla törmätään. Joensuun Jussi sitten esittelikin meidät rannan muille asukkaille ja ihmisille koska hän näytti ne kaikki tuntevan. Muutama viikko vietettiin kolmestaan, erittäin kauniita maisemia ihaillen, riippumatossa lilluen tai kajakilla meloessa ja illat paikallisten kanssa baarissa istuen, yksinkertaisesti nauttien elämästä.

Seuraavaksi kohteeksi mietiskelimme että lähdetään kolmestaan Phi Phille mutta kelit muuttuivat sateisiksi joten eikun kartta taas auki ja kohteeksemme sattui Chiang Mai, Pohjois-Thaimaassa. Oli jälleen hyvästien paikka, Jussi jatkoi Phi Phille ja me Chiang Maihin

Next Destination Chiang Mai.