Kirjoitetaan tata nyt jalkikateen Uudesta-Seelannista kasin. Taalla on jo mukavan lammin..

Japanin hintatasoa: vesipullo 0.5l 100 jenia eli 0.9 e, ruoka ravintolassa juomineen n.9e/hlo, sushi tai parempi ravintola nostaa hintaa. Sushi naytti maksavan n.3e/kpl, hihnapaikoissa halvempi. Subi (siis Subwayssa) juomineen n.5.5e. Pyykki hostellilla 3e. Pyoravuokra hostellilta paivaksi 4.5e. Temppelien sisaanpaasymaksut n.3.5-5.5e. Kylpyla 2.5e (lahikylpyla) - 8e (hienompi paikka). Paikallisjuna/metro 1.3-1.8e. Luotijuna Kioto-Tokio 13720 jenia eli n.125e. Paikallisjunalla keskustasta Tokion lentokentalle 2080 eli n.18e.

Muita huomioita Japanista.. Mainittakoon alkuun, etta tata kirjoitetaan lahes 2 paivan matkustamisen jalkeen (valilaskuineen 20h matkustusta muutaman tunnin huonolla unella). Juuri syoty myos runsas ateria viinin kera eli ajatus ei ole kaikkein kirkkain. Kaikilla Japanilaisilla oli kannykat (meidan kannykat eivat toimineet Japanissa, pitaa olla 3G-kannykka) ja niissa vahintaan yksi kannykkakoru, jopa 80v papoilla. Ja monesti korut reilusti suurempia kuin itse puhelimet. Kannykkaa rapelletaan jatkuvasti, mutta harva siihen puhuu. Junissa ja metroissa on kielletty puhuminen muualla kuin siihen varatuilla paikoilla.

Odotimme Japanin wc:lta ennakkotietojen perusteella paljon. Perusvessatyyppi on kuitenkin edelleen reika (japanese style). Lansimaisissa hienommissa vessoissa loytyi sitten kaikki pelit ja pensselit. Alkuun oli lammitetty istuin (mika oli ihan mukava jos paikka oli muuten viilea). Sitten loytyi erilaisia vesisuihkuja, joita emme julkisella paikalla uskaltautuneet kokeilemaan (kun emme olleet varmoja tuleeko vesi pontosta) ja hotellissa ponttomme tama osuus ei toiminut. Lisaksi vessoissa oli haveliaimmille tarjolla peiteaaneksi vessan vetamista matkiva aani. Vessojen kehittelyssa voisi viela panostaa vetamisesta kuuluvaan aaneen (todella kova!) ja lampimaan kasienpesuveteen. Vessoissa oli myos monesti ohjeet, ettei pontolla saa seista kuten reialla (tama kylla yleista muissakin reika-maissa).

Tokiossa nakyi sitten jo enemman pukeutumiseen panostavia ihmisia (meille tuli hieman semmoinen olo, etta kotonakin voisi vahan enemman panostaa pukeutumiseen..). Totesimme kuitenkin, etta vaaleaksi varjatyt hiukset eivat sovi japanilaisille, miehilla lopputulos monesti Matti Nykasta muistuttava.

Matka lentokentalle sujui kohtalaisen hyvin. Avulias mies lippumyymalassa jalleen huolehti, etta saimme oikeanlaiset liput (osto kylla kesti lahemmas 20 min). Matka ensin paikallisjunalla ja sitten lentokenttajunalla kesti yht.1h15min. Lentokentalla rinkka-makuupussiyhdistelmamme aiheutti hieman ihmetysta. He eivat suostuneet ottamaan rinkkoja makuupussien kera, joten makuupussit piti irroittaa. Ehdotimme, etta makuupussit laitettaisiin yhteen pussiin (kuten Helsingissa), jolloin pakkausseta ilmestyi paikalle muovipussin kanssa, johon olisimme mahtuneet me kaikki kolme. Siina sitten tuijoteltiin ja ihmeteltiin naureskellen etta mites ne nyt sitten laitettaisiin. Lopputulos oli se, etta saimme Uudessa-Seelannissa makuupussimme isossa muovikasassa, jota vedimme kentalla perassa kuin ruumissakkia hieman ihmetysta aiheuttaen..