Viimein perillä! Ei siinä kauan mennykkää..kevyt 36h kaikkine kommelluksineen.

Viimeinen aamiainen Suomes, nam :D

Tosiaan lähdettii torstaina ajelee Mikkelistä yhden maissa Helsinki- Vantaata kohden. Automatka meni hyvin, kelistä huolimatta ku oli hyvä kuski mukana :) Mut sit kentältä eteenpäin ei oikein enää kulkenu.
Kaikki turvatarkastukset yms. päästii hyvin läpi (mitä mä nyt piippailin, mut ei mitää löytyny) ja vielä koneeseenkin hyvin. Noh, sit alko tulla kuulutuksia. kone seisoo kuitenkin ensiks 20min ja sit 45min siihen päälle vielä kentällä, eli yhteensä yli tunnin lähti myöhässä. Siinä vaiheessa mietittii jo jatkolentojen onnistumista mut ei murehdittu niistä kauheesti, aikaa ku oli kuitenki pari tuntii kentäl. Kyyti oli Finnairin konees melko töyssystä ja tais kaikki osaltaan kokea jonkin sortin pahoinvointia, itse onneks lievempänä mitä muut. Edessä istuvat känniset ja viskiltä haisevat miehet ei paljon auttanu :D Noh saavuttii Lontooseen ja kone joutu kiertelee jonkun 20 min ennen ku sai luvan laskeutua. Sit alko jo iskee pikku jännitys et miten käy Honkkarin lennon kans.

Iloiset matkalaiset :P

No huonostihan siinä kävi...
Juostii kamalaa vauhtii turvatarkastuksen läpi ja säädettii siin kiireissämme vielä vaikka mitä, ja kaikki ihan turhaan. Portit oli menny kiinni vaikka lennon alkuun oli rutkasti aikaa. No eipä auttanu itkut ei. Muutama ärräpää saatto lentää, mut ei muuta ku Finnairin tiskille odottaa omaa vuoroaan ja selvittää seuraava lentoa. Oli muutama muukin missannu lentosa. Ne oli tosin menos Miamiin..
Ihana ystävällinen nainen Finnairin tiskillä sai kun saikit meidät vielä sille päivälle koneeseen kohti Balia, tosin alkuperäinen suunnitelma lentää sinne HOngKongin kautta muuttuki lennoks Singaporeen ja sieltä Balille. Jouduttii kuitenkin odottaa Heathrowlla kuusi tuntia..meno oli aika virkeetä.

No sit kuuden jälkee päästii lähtee Lontoosta. Oli pikkasen erilainen kokemus toi Singapore Airline kun Finnair. Ensinnäki lentoemot oli kuvankauniita ja kohteliaita, aina hymy huulilla. Muutenkin heti ku kone oli noussu nii meille toimitettii kuumia pyyhkeitä, pähkinöitä,kuulokkeet ja juomista. Lisäks vielä sukat ja hammasharjat. Ruuat siel oli hyvii, vaikka lentokone ruokaa olikin. Nii paljon kauhutarinoita lentokone ruuasta kuullu mut toi oli kyl hyvää. Nälkää ei tarvinnu kyllä nähä ku oli lounasta ja päivällistä, kaiken mailman välipaloja yms. Muuten oli aika puuduttavaa vaan istua 16h, se meni kyl ihan ok kattelemalla leffoja ja nukkumalla. Ainut mikä otti vähän osumaa oli jalat, lentosukista huolimatta niitä pakotti ja turvotti. Ei vaa päästy istuu vierekkäin ku meidät buukattii sille lennolle jälkikäteen mut ei se haitannu, kaikki taas vaa koomas. Singapores ku nous pois koneesta nii tunti jo sen kosteuden, mut sepä ei ollukkaa verrattuna siihen mitä tääl Balil on nii mitää.

Singapores jouduttii vaihtaa kans terminaalia ja sinne meidän piti mennä skydrivella- sellasella junalla. Siitä näki jo palmuja ja kaikkee ihanaa :) Onneks sit kerittii hyvin vikalle lennolle ja päästii Denpasariin tulevaan koneeseen. Se meni nopee ku oli vaa kolme tuntii. Aika hurja oli toi kentälle laskeutuminen ku tuntu et se on meres ennen ku maa kerkee alkaa, nii lähellä oli kenttä meren rantaa. Mut oli aika siisti ku erotti jo aallon liikkeetki veden pinnasta :D Ja ihana auringonlasku toivotti meidät tervetulleeks!

Kentälläki meni passien tarkastukset ja viisumien tsekkaukset hyvin, kunnes mentii hakee kamoja. Ensiks ei kenenkään laukkuu näy, sit mun tuli ja peräs IIdan. Sit Liisan laukkuu ei vaa näy, vaikka useamman kierroksen muut laukut oli siinä kiertäny. No ei auttanu ku selvittää mis ne on..mut ku olis ees selvinny. Siellä ei tiedetty niist mitään. Ilmeisesti sitä laukkua koitetaa etsiä nyt Helsingistä käsin ja Liisalle ilmotellaa huomen niist sit. Noh, onneks on olemassa vakuutukset vaik kyllähän se ottaa varmasti päähän..sen lisäks kentäl alkaa piirittää taksikuskit ja heittelee tarjouksiaan. No tartuttii sit yhteen, ehkä vielä pikkasen liian kalliiseen (n.8e, 100000 rupiaa) mut haluttii vaa päästä hotellille. Sinnekki soittelin ja selvittelin et onko meillä enää ees huonetta ku näin myöhää saavuttii mut onneks oli. Taksilla päästii kuitenkin hyvin perille ja saatii kamat huoneeseen, joka ei ihan viiden tähden ole mut se nyt oli tiedos. Pölyrättii olis voinu joskus tääl pyöräyttää. Mut kyl tääl pari yötä nukkuu :)

Käytii me tos syömäs ja kävelee tuolla vähän. Hullua tuo liikenne, mut kai siihen tottuu, Skootteria vaa tulee sieltä ja täältä ja autoja sinne väliin. Ihmekkös Youtube on täynnä videoita Aasialaisista skootterionnettomuuksista. Huomioo ainaki saatiin, hiukan tällee väsyneenä ja matkasta uupuneena ärsyttää kieltämättä sellanen tavaroiden tyrkyttäminen ja huutelu perään. Mut nää kulttuurit on nii erilaiset..onneks vähän on tajuttu jo ton tinkimisen päälle. Kaikesta putoo hintaa kyl ku jaksaa vaa jankkaa. :)

Nyt kuitenki nukkuu ja huomenna kattelee lisää mestoja :)

Selamat malam- eli hyvää yötä!