Herään hikipisaroiden tanssiin, kun aurinko paahtaa bussin ikkunan läpi luoden ympärilleni lähes trooppisen ilmaston. Edessä siintää palmupuiden silhuetti, kun bussikuski ilmoittaa viimeiseksi pysähdykseksi Phuket townin. Pieni thaimaalainen poika kurkistaa penkkirivien välistä luoden kanssamatkustajalleen ujon, leveän hymyn. Olen saapunut määränpäähäni, hymyjen maahan, jossa tulen viettämään ainakin seuraavat kolme kuukautta elämästäni.Ta...