Morjesta!

Muutama paiva vierahti retkilla Bhaktapurissa ja Nagarkotissa. Bhaktapur on erittain mukava ja rauhallinen kyla, n. 15 kilometrin paassa Kathmandun ytimesta. Kaupungissa on autoilta paasy kielletty, joten sekin lisasi alueen leppoisuutta. Oli erittain mieluisaa kavella ympari kapeita kujia ja katsella ihmisia arkiaskereissaan. Myos paljon hienoja kuvauskohteita oli tarjolla. Kerran kujia kavellessani huomasin syvennyksessa, kun pikkupojat pelasivat pingista hieman erilaisella areenalla kuin on totuttu. Muukalainen otettiin ilomielin vastaan peleihin. Oli melko patevia pelimiehia jo! Ei varmaan hirveasti muuta tekemista ole. Vastaavaa tuskin kokee saksalainen turistiryhma, joka oppaan johdolla kiertaa katsomassa suurimmat turistinahtavyydet ja temppelit parissa tunnissa ja tuskin eksyvat likaisille ja ahtaille kujille.

Bhaktapurissa tuli syotya tahan mennessa halvin ruoka. Lautasellinen puhvelimomoja vajaa 20 senttia, joutu vetaa oikein kaksi lautasellista! Hyvaa ja halpaa! Tytot jostain syysta nauroivat, kun ruokapaikka oli tietenkin vain pieni ja matala huone ja en mahtunut seisomaan suorassa. TOSI HAUSKAA! Paasymaksu turisteille olisi ollut 10 dollaria, mutta fiksu matkaaja kiertaa turistiportin ja menee alueelle hieman syrjempaa ja ilmaisiksi! Sniiiid..

Bhaktapurista matka jatkui (tietenkin bussin katolla, kun se oli mahdollista taas) kahden kilometrin korkeuteen Nagarkotin kylaan. Alue on lahinna turistikyla, johon ihmiset tulevat katselemaan auringonnousua Himalajan takaa. Aamulla klo 5.30 myos oma kelloni soi. Vaatteet niskaan ja eilisiltana spotatulle mestalle kattelemaan auringonnousua. Oli kaunis ja viilea aamu. Kun aurinko nousi vuorien takaa ja hiljaisuutta rikkoi vain lintujen laulu, niin oli aika hieno fiilis. Matkailu on melko siisti juttu! Moisten hetkien takia lukuisat tunnit ja tuhannet kilometrit hikisissa busseissa ja junissa unohtuvat.

Huomenna painimaan norsujen kanssa Chitwanin kansallispuistoon! Blogipaivityksia tulee taas joskus, kun paasee kunnon netin aarelle. Jos joku on koettanut tavoitella tekstiviestitse, niin ei tule perille, silla ei luuri toimi Nepalissa. Intiassa taas on kenttaa!

P.S. Jos joku tietaa, miksi Britney Spears (entisaikojen ruumiin ja sielun voimissa) ja Avril Lavigne ovat niin suosittuja taallakin pain Aasia, niin kertokoon. Jotenkin hupaisaa on nahda aikuisten miesten paalla Pritnin t-paita. Myos hieman hymyilytti, kun Nagarkotilla tuli vastaan nuutunut nepalipappa Eminemin paita yllaan. :)