26.11.2009

Palolem, Intia

Yli kuukausi on vierahtanyt jo reissussa. Pakko kylla sanoa etta on hienoa aikaa. Tuntuu etta jo nain lyhyessakin ajassa on muuttunut ja ennenkaikkea avartanut maailmankatsomustaan. Asioihin osaa suhtautua aivan uudesta nakokulmasta kun kulttuuri on melko erilaista. Jopa matkakumppanien kanssa jotka ovat euroopasta tulleet, on ollut melkoisia eroja. Konfliktejakin on valilla tullut, mutta ei mitaan mista ei olisi selvinnyt hymyssa suin jalkeenpain. Lahinna ahdistavat riksakuskit ym. riivaajat arsyttavat. Kun on reissannut usean paivan junassa ja bussissa ja saapuu asemalle raskaat laukut olalla, lauma riivaajia tulee tarjoamaan omia erikoistarjouksiaan yhta-aikaa.

Takaisin uusimpiin tapahtumiin. Otimme bussin aamulla Kochista Munnariin. Matka kesti noin kuusi tuntia ja maisemat oli aivan upeat. Heti kun alkoi nakya korkeampia vuoria suu loksahti auki. Matkaa siivitti Benin Drum'n'bass musiikin tahdit ja ymparilla vuoret ja teeplantaasit. Matka sujui nopeasti ja saavuimme Munnariin. Siella mielialaa laski hieman sadekuuro. Onneksi se loppui pian ja loysimme halvan ja top3 huonoimman guest housen ikina. Laskimme laukut huoneeseen ja lahdimme ulos. Liftasimme paikallisten kyydissa kansallispuistoon ja lahdimme omalle retkelle. Kavimme katsomassa teeplantaaseja vuorimaisemissa. Naimmepa korkeimman huipunkin joka oli jotain 2,5km korkea. Kiiveta sinne ei kuitenkaan pystynyt. Paikalliset olivat poimimassa teeta ja otimme hieman kuvia ja saimme oivat hymyt kiitokseksi.

Seuraavana paivana herasimme ajoissa ja lahdimme aamuhamarissa vaeltamaan lahimaastoon. Upean nakoista vuorimaisemissa kun usvan takaa nousee keltainen aurinko. Pikku hiljaa laaksoihin alkaa tulemaan valoa ja paikalliset herailevat toihinsa. Kiersimme noin 15 kilometrin lenkin lahimaastossa ja kavimme kahvilla jossain luksus hotellissa missa huoneet maksoivat 200 euroa yolta. Melkoisen kallista, mutta oli se sen nakoinen paratiisikin. Nopeasti palasimme riksalla takaisin ja valmistauduimme lahtemaan Ooziin.

Mutta kaikki ei mennytkaan hyvin. Joku idiootti neuvoi vaaran bussin ja paadyimme jostain syysta Coimbatoriin. Taysin tuntemattomaan kaupunkiin yolla jossa humalaiset Intialaiset liikkuivat uhkaavasti sivukujilla. Kaiken lisaksi bussi jolla matkustimme paatti hajota kesken matkan vesisateeseen ja bussin katto alkoi vuotaa vedesta. Jotain hyvaakin silti tapahui. Sain yhden parhaimmista valokuvista matkan aikana. Tuulimyllyja, auringonlasku, vuoria ja palmuja samassa kuvassa. Coimbatorista loysimme huoneen vaivoin yolla, suurin osa oli taynna vakea. Seuraavana paivana matkustimme Mangaloreen koko paivan kestavassa junamatkassa. Yo oli kauhea kun torakat liikkuivat guest housen lattialla. Ite nukuin patjalla lattialla.

Mangaloressa Franc jatkoi omaa matkaansa Goalle ja sielta Mumbaihin kohti kotimaataan Sveitsia. Jatimme nopeat hyvastit aamulla ja jatoimme reissua kahdestaan Benin kanssa. Nyt olemme Palolemissa jalleen ottamassa viikon rennosti. Sitten lahdemme matkaamaan kohti pohjoista. Mumbaissa pari paivaa ja sitten katsomaan temppeleita keski Intiassa. Lopulta matka jatkuu Varanasiin. Mutta siita kerron taas viikon paasta.

Asken otin ensimmaisen hiusten leikkauksen Intiassa. Oli melko uskomaton. Kaupanpaalle hiustenleikkauksen lisaksi tuli Intialainen paahieronta, kasvokuositus ja niskahieronta.

-Matias