Loma takana ja pennin venytys edessä =D

Eilen palasin takaisin kuumaakin kuumemmasta Malesiasta koleaan Uuteen-Seelantiin.Ihan kuin ois kotia tullu kaoottisen Kuala Lumpurin suurkaupunki elämän jälkeen!

Malesiassa todellakin oli niin kuuma, että päivät kuluivat kuumuutta pakoillessa ostoskeskuksissa. Shoppailemiseen en kuitenkaan aikaani käyttänyt, vaan elämää suuremmissa ostareissa keskityttiin aivan muihin aktiviteetteihin! Elokuvissa käynti oli niiin naurettavan halpaa (n. 2-3 euroa), että kuvia tulikin sitten katsottua oikein urakalla=)Tulipa myös kokeiltua jousiammuntaa, peliluolaa, luistelua ja keilausta. Näistä ehdottomasti hupaisin kokemus oli luistelu! Ostarin keskelle oli laitettu kaukalo, jossa räpiköi parhaillaan 40-50 aloittelevaa sirklaajaa. Itselläkin oli homma hieman hakusessa,noin 6 vuoden tauon jälkeen, mutta ylpeänä voin ilmoittaa etten kaatunut kertaakaan! Hankalaksi luistelun teki huonot luistimet (totta kai välineistössä on vika jos luistin ei luista…), koloinen jää ja erityisesti aloittelevat kamikaze luistelijat. Osa porukasta oli ilmeisesti viettänyt puoli päivää jäällä, sen verran hyvin alkoi jo vauhtia löytymään luistimista. Valitettavasti tämä joukko ei ollut harjoitellut jarruttamista laisinkaan, vaan pysähtyminen tapahtui laitoihin törmäämällä tai liukumalla polvillaan jäällä. Niinpä näitä polvi luistelijoita sinkoili jokaisen pystyssä pysyvän luistelijan jalkoihinjatkuvalla syötöllä.

Ostareilla vietettyjen päivien jälkeen illat kuluivatkin sittten ruoka ravintoloissa. Ulkona syöminen oli myös todella halpaa Uuden-Seelannin taksojen jälkeen, joten makuhermoja kutiteltiin ainakin Japanilaisella, Kiinalaisella, Malesialaisella, Afrikkalaisella ja Pakistanilaisella ruualla. Mielenkiintoisin ruokaelämys oli Afrikkalainen ateria käsillä syöden. Käsillä syönti voi kuulostaa helpolta, mutta ainakin minulta oikean tekniikan löytäminen vei aikansa. Kastikkeet valui sormia pitkin käsivarsille ja vaatteille. Siis oikein tyylikäs suoritus! Tarjoilija seurasi vieressä nauruaan pidätellen koko ruokailu session ajan…Seuraavan kerran haastankin Jennin samanmoiseen ateriaan;)

Paluu lento meni kivuttomasti, alkanut jo pää ja hermot tottumaan matkusteluun niin hyvin ettei reilu 10 tunnin lento tunnu enää missään =D Pikaisen Aucklandin pysähdyksen jälkeen matka jatkui tänään etelä saarelle, Christchurchiin. Ensisilmäyksellä ihan mukavan oloinen paikka! Reissu kaverini on vielä taipaleen päällä, mutta emmeköhän taas pian saada jatkaa yhteiseloa;)

Aino