Takana ihan mahtava viikko:surffia,aurinkoa ja ihania ihmisiä! Tutustuin hostellilla yhteen belgialaiseen tyttöön,joka oli menossa viiden päivän surffileirille ja houkutteli mut mukaansa. Ennen lähtöä olin vähintäänkin epäileväinen omista surffitaidoistani,mutta toisaalta sitähän sinne lähdettiin oppimaan. Maanantainaamuna bussi haki meidät hostellilta ja muutaman tunnin matkaamisen jälkeen oltiin perillä pienessä surffikylässä 7 Mile Beachin äärellä. Tavarat mökkeihin,energiaa lounaasta,sopiva märkäpuku päälle ja menoksi. Ensin kuivaharjoiteltiin rannalla,mutta aika pian painuttiin aaltoihin. Homma tuntui melko mahdottomalta ja laudan käsittely hankalalta. Muutaman tunnin pärskimisen jälkeen oli ihana palata leiriin,käydä kuumassa suihkussa,pistää lämpöset vaatteet päälle ja saada ruokaa. Illalla ei tarvinnut ihan kauheasti unta hakea! Aamulla herätessä olo oli kuin pahemmassakin tappelussa olleella:joka paikkaa kolotti ja tiesi todellakin tehneensä jotain koko kroppaa uuvuttavaa. Eipä muuta kuin aamupalan jälkeen taas puku päälle ja menoksi.

Päivät meni melko pitkälti samalla kaavalla. Vielä keskiviikkonakin vietin varmaan enemmän aikaa veden alla kuin laudan päällä. Meille oli alusta asti sanottu ettei saa lannistua jos ei homma tunnu sujuvan vaan reippaasti aina vaan uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Monia laudalta putomisia,"nenä" edellä töksähtelyjä ja liian hitaita aaltoja,mutta ennen kaikkea hauskaa. Päivän kruunasi mahtavan kouluttajan henkilökohtainen opetus,jonka avulla onnistuin nappaamaan monta oikein hyvää aaltoa. Ymmärsin myös miksi ihmiset tykästyy surffaukseen:on hieno tunne nousta laudan päälle ja liitää aallon päällä rantaan asti samalla tuuletellen. Wuhuuuu!!

Torstaina en olisi malttanut odottaa aalloille pääsyä ja edellisenä päivänä opittujen taitojen harjoittelua,mutta..sääolosuhteet eivät olleet suotuisat: heti rannalle päästessä silmät,nenä,suu ja korvat oli täynnä hiekkaa ja aaltoja ei juurikaan ollut. Aamupäivä meni lähinnä laudalla loikoillessa ja aaltoja odotellessa. Iltapäivällä ei edes yritetty rannalle vaan tyydyttiin suosiolla oleilemaan uima-altaalla. Ei huono vahtoehto sekään,mutta sikäli harmillista kun surffaamiseen käytettävä aika oli muutenkin rajallinen. Illalla keli oli jopa niin viileä,että piti kaivaa kaikki mahdolliset lämpimät vaatteet päälle ja vielä käpertyä viltin alle niin sitten tarkeni. Muuten kelit on kyllä ollut enemmän kuin kohdallaan,että en varsinaisesti valita :) Illan ohjelmaan kuului vielä "hosing" :lähinnä leirikastetta muistuttava operaatio,jonka kohteeksi joutuvat kastellaan kylmällä vedelläja sotketaan haisevilla ruoka-aineilla. Kohteeksi joutuivat muutamat onnettomat,jotka eivät olleet noudattaneet märkäpukujen säilyttämiseen ja kuljetukseen annettuja ohjeita ja meillä muilla oli hauskaa.

Viikko meni vauhdilla ja olisin todellakinb voinut jäädä pidemmäksi aikaa. Tykkään surffareiden rennosta elämäntavasta,päivät surffataan ja illat hengataan kavereiden kanssa. Ei huono. Leirin henkilökunta oli enemmän kuin ystävällistä ja tutustuin todella mukaviin kavereihin. En voi olla hehkuttamatta aussien rentoa meininkiä! Ei stressailla turhasta ja ennen kaikkea jaksetaan hymyillä. Tykkään! Seuraavan viikon vietän Bondi Beachillä rennolla meiningillä. Hostelli on aivan rannan tuntumassa ja surffareita riittää :)

"On niin helppoo olla onnellinen ja tyytyy siihen mitä on"