Sairastelun vuoksi aikataulut ja suunnitelmat menivat vahan uusiksi. Oltaisiin haluttu kayda Floresin saarella ja katsomassa Komodo Dragon -liskoja, mutta paadyttiin Balin viereiselle saarelle Lombokiin Sengiggi-kylaan.

Vuokrattiin taas moottoripyorat ja ajettiin aivan mielettoman upeaa rantamaisemaa pitkin Lombokin pohjoisosia kohden. Korkeuserot on suuret ja valilla tuntuu ettei pyora jaksa ylos saakka, mutta hienosti selvittiin vaikka takas tullessa eksyttiin toiselle tielle, joka veikin meidat sadenmetsaan ja vuoristoiselle kiemurtelevalle pikkutielle, jonka pientareilla oli harmaita apinoita. Jouduttiin lopulta kysymaan neuvoa paikallisilta, jotka vaan nauroivat Villelle. Lopulta loydettiin takaisin. Taitaa olla niin, etta tyypillisesti paikalliset kylailset eivat paljoa matkustele ja voi olla etteivat he ole koskaan kayneet parinkymmenen kilometrin paassa olevassa seuraavassa kylassa/kaupunkissa.

Taalla on sadonkorjuu aika. Riisista saadaan kaksi satoa vuodessa ja samalta pellolta viela yksi, esim. maapahkina tai soija sato. Pellot ovat olleet taynna tyolaisia, jotka kasin poimivat pahkinat ja riisit ja kuljettavat ne sitten moottoripyorilla koteihinsa ja myyvat eteenpain. Kovaa hommaa.

Muslimit ovat Lombokissa enemmistona. Moskeijoita on kaikkialla ja ollaan nahty teilla jo 10 haakulkuetta. Nyt on haasesoki, kun perheet saavat rahaa sadonkorjuusta.

Lombok siis osoittautui tosi kivaksi. vesiputouksia, sademetsaa, riisiviljelmia ja kauniita hiekkarantoja. Ihmiset ystavallisia ja turisteja vahan. Huomenna lennetaan Jakartaan ja sielta Bangkokiin. Ajateltiin menna katsomaan Ankor wat -temppelialuetta Kamputseassa, jos ehditaan. Missasin sen viime Kamputsean reissulla ja se on jaanyt hiertamaan hampaan koloon. Mutta viela siis lomaa jaljella ja talla kaikki hyvin. Kiva kun ootte kaynyt lukemassa meidan juttuja! Terkkuja kaikille.