Buffalo ja matka Isoon Omenaan

31.8-1-9.2010

Kanadalaiset bussit eivät näköjään ole kovin säntillisiä! Bussista ei ollut tietoakaan kun piti olla lähdön aika kellon lyödessä 7.55 pm. Joskus puolen tunnin päästä siitä paikalle huristeli yksi bussi, josta kukaan ei tiennyt minne se oli menossa. Yksi reipas reppureissari juoksi kysymään ja se oli kuin olikin meidän bussi, ja väärällä bussilaiturilla tietenkin.

Kuskin tarkastettua kaikkien passit pääsimme jatkamaan matkaa kohti Buffaloa, jonka rajalla Immigration- poliisit olivat meitä odottamassa. Ja mikä GESTAPO-kuulustelu ja syynäys! Kaikki matkatavarat oli raahattava sisälle heidän toimistoon, jotka vedettiin läpivalaisun ja huumekoiran nenän kautta takaisin bussin tavaratilaan. Miljoonaan kysymykseen oli vastattava, sormenjäljet otettava ja netissä tehdystä Visa Waiver- ilmoituksesta huolimatta joku viisumipaperikin piti täyttää kuuden dollarin lisämaksulla.. Äijät sinänsä oli hauskoja yksi yritti siinä tehdä työtään ja toiset heitti meille läppää taustalla=D Yksi poliisi tuli siihen tulokseen ettei hänellä ja sairaanhoitaja vaimollaan olisi ikinä varaa lähteä maailmanympärimatkalle koska aina olisi pakko olla hyvä hotelli ja poreamme ja että Turokin kantaa koko elämää mukanansa ettei hän kyllä viitsisi=) Toinen kyseli ollaanko me joogaajia kun on makuualustat mukana..hahahhaah olis tehnyt mieli kysyä omalta virkailijalta jonka sukunimi oli Bauer, että onko etunimi Jack mutta ei sitten pokka riittänyt vaikka näyttivätkin olevan huumorintajuista porukkaa =) Ainut asia missä rajanylitys maitse lentokoneeseen verrattuna oli helpompaa oli se että säästyttiin ruumiintarkastukselta eikä kaikkia matkatavaroita alettu repimään auki. Immigration asemalla vietetyn varmaankin noin tunnin jälkeen bussi jatkoi Buffalon terminaaliin, jossa viimein oli autonvaihto "Big Appleen."

Bussiterminaalissa hetken odotuksen jälkeen paikalle tuli Martin Lawrencen näköinen noheva mies kuskin vaatteissa. Ei aikaakaan, kun tämä alkoi komentaa ihmisiä yhteen jonoon, katseli matkalippuja etukäteen sekä alkoi organiseeraamaan kuljetuksia niin, että jokainen pääsisi Nykiin. Bussiterminaalissa eteemme aiemmin kiilanneet Amish- tyypit pulisongeineen saivat muun muassa kokea "Lawrencen" kovuuden.. Jonkin ajan arpomisen jälkeen pääsimme toiseen Nykiin menevistä busseista.. Bussi oli edestä täynnä, joten suuntasimme takaosaan ja ajattelimme samalla, että hyvä vaan kun pääsee mahd. lähelle vessaa. Hetken ilmapiiriä haisteltua huomasimme, että jokin oli pielessä. Se oli haju... Kamala Schaissen haju tunki sieraimista sisään. Eritoten tästä riemastui meidän jälkeen bussiin nousseet kaksi tummaa kaveria (Big F*t ja Skinny Ne*e), jotka istuivat meidän takana. Nää sedät otti oitis "Lawrencen" silmätikuksi ja alkoivat jakaa palautetta bussin kunnosta.. "U need to do something about this s***.. How do U thing that I can sleep here all the way to N.Y.C..?! =) Toinen pohti ääneen, että voiko maailmassa mikään olla kamalampaa.. Noheva kuskimme toimitti ilmanraikastajan, jota toinen kavereista alkoi suihkuttaa bussin takaosaan sekä vessan ovesta sisään muiden matkustajien revetessä nauramaan =D.. Haju muuttui melkein siedettäväksi, tai no..

Tämän episodin jälkeen alkoi satelemaan sääntöjä matkaa varten. Kuski:" Täs edessä on keltanen viiva. Sen yli te ette tule oman ja minun turvallisuuden tähden. Etupenkki on varattu mun sedälle, joka vahtii että tottelette sitä sääntöä. Mun ei tarvi nähdä teitä, eikä teidän tarvi nähdä mua. Bussissa pitäis toimia internet, jos ei toimi, älkää häiritkö asialla mua koska en voi sille mitään. Jos teillä on joku muu ongelma, älkää silläkään häiritkö mua, koska en osaa auttaa. Tää bussi on likainen, mut se ei ole mun ongelma. Jos puhutte, puhukaa niin että jutut ei kuulu eteen asti. Laittakaa kännykät ja muut vehkeet äänettömälle. Kun toimitte näiden sääntöjen mukaan, tästä voi tulla ihan kiva yö. I'm not God, I cannot please everyone but I'll do my best. Thank you." Ja tähän oli hyvä lopettaa.=D

Bussin lähdettyä liikkeelle kuski sammutti kaikki valot ja suurin osa matkustajista alkoi nukkumaan.. Ajattelimme katsoa muutaman leffan, mutta molemmat olivat niin kuitteja, että nukahdimme nopeasti.. Muutamaan otteeseen yöllä tuli herättyä ja joka kerta kun heräsi, tuntui että bussi lentää.. Kuski ajoi vähintään 130km tunnissa muita autoja ohitellen bussin kolistessa. Tuli sellainen olo, että parempi sulkea silmät niin ei ainakaan huomaa jos sattuu joutumaan treffeille noutajan kanssa. Bussissa nukkuminen ei ole koskaan ollut mitään herkkua.. Aamulla sekä selkä että niska olivat odotetusti tuusannuuskana. Eniten harmitti, kun ei ollut pakannut tarpeeksi lämmintä pitkähihaista yöksi. Turo taisi olla ainoa matkustaja Big F*tin lisäksi, joka "pärjäsi" pelkällä teepaidalla..ja aamulla nokka tuhisi. Läksiäisissä saamamme niskatyynyt olivat kuitenkin jonkinasteinen pelastus. Hiukan kannattaa panostaa vetimiin, jos aikoo nukkua liikkuvissa hotelleissa, että p.s. kiitosta vaan niskatyynyjen lahjoittajille!