Aloha kaikki!

Vihdoin Hawaijilla! 10 paivaa Friscossa oli tarpeeksi (ja pari paivaa olisi voinut siirtaa Losiin tai Nykiin), kerettiin kayda kylla melkein kaikki paikat lapi, Castron homoalueesta, Haight Ashburyn hippialueeseen, valissa Fisherman's Wharfin satama merileijonineen ja Alcatrazeineen (jonne ei paasty kun oli loppuunmyyty), Golden Gate ja sen puisto, Financial District... Kaupunki ei itsessaan lumonnut, kuten Nyki tai L.A., se oli ilmapiiriltaan sekavampi ja rauhattomampi ja luoja sita addiktien, kerjalaisten ja sekopaiden maaraa!! Ei niita tarvinunt sinansa pelata, mita nyt kannatti varoa kun saivat paahansa pistaa sadetanssin pystyyn keskella risteysta.

Lisaksi tosiaan yksi ilta oltiin tulossa kaupungilta kun huomattiin, etta Warfield-teatterissa oli Offspringin keikka. Mietittiin, etta olis hienoa paasta keikalle kerran matkalla ja mentiin kauppaan ostamaan vetta. Siella sitten kaksi naista kysyivat meilta, haluttaisiinko ko.keikalle ilmaisliput! Se tosin edellytti 1.5 tunnin jonotusta (jono ulottui koko ison korttelin ympari), mutta naa liput olivat jonkinlaiset priorityliput, joten lopulta loydettiin itsemme parvelta istumasta ja fiilistelemasta 15-vuotiaana opeteltuja biiseja, kuten Self Esteem, Bad Habit ja pretty Fly for a White Guy...

Shoppailtua on kieltamatta tullut vahan liikaa, mutta paasta nyt pieni shoppailuhullu Nykiin alennusmyyntien aikaan... No, vahemman ruokaa niin ei tule lihottuakaan talla reissulla liikaa;)

Ikava kotipuoleen ei varsinaisesti ole yllattanyt viela, mutta ihmisiin kylla. Tosin en olisi ikina maailmassa uskonut, etta amerikkalaiset ovat niin vilpittoman ystavallista ja avuliasta porukkaa!! Ihan joka paikassa meita on neuvottu ja autettu ja koska suomea ei niin paljon kuule taalla puhuttavan, ihmiset ovat todella kiinnostuneita meista. Ja kertaakaan ei ole kysytty, onko meilla jaakarhuja tai sahkoa ja yllattavan moni on tiennyt Suomen, osa Helsinginkin ja osa on jopa kaynyt taalla.

Mitas muuta. Kamera tosiaan hajosi reilut 10 paivaa sitten, ihan ilman omaa syyta, ja Canon ystavallisena, fiksuna suuryrityksena haluaa kameran Suomeen silla takuu kattaa vain EU:n sisaiset huollot. Ja tama selvisi vian miljoonan jenkkipuhelun, nettikahvilassa roikutun tunnin ja ihanan avomieheni uurastuksen lopputuloksena. Toivottavasti kerkean saamaan kameran huollettuna takaisin ennen kotiintuloa...

Nyt taytynee lopetella, huomenna pitaisi hieman lahtea kiertelemaan saarta ennen kun hurrikaani yllattaa. Sen on sanottu saapuvan sunnuntaina tai maanantaina, mutta kertoivat taalla, etta tuskin on kyse mistana muusta kun pikkusesta trooppisesta myrskysta. Mita se ikina sitten tarkoittaakaan! Se hieman ketuttaa, etta kaikki lauttaliikenne saarten valilla on lopetettu kokonaan, koska sita liikennoineella firmalla ei ollut puhtaita jauhoja pussissaan. Eli jos haluamme esim. Mauille (Nyt olemme O'ahulla), se maksaa dollareissa satasen, eli reilut 70 euroa.

Mutta kuulumisiin taas, yritan jossain vaiheessa paasta laittamaan tanne kuviakin!

Ja HUOM! jo 21 paiva menossa ilman energiajuomia! I did it!! XD

Love, Leena