Terppa kaikille! Huomasin vasta nyt, että jostain syystä Whitsundays teksti ei latautunut kuvien kanssa, joten tässä vähän jälkijunassa...

Life is good... If there's a heaven on earth we found it. Olemme jumittuneet Airlie Beachille. Täällä on mennyt jo viikko, emmekä halua jatkaa matkaa. Kaupungista lähtevät purjehdusmatkat Whitsundays saarille, jonne mekin menimme. Whitsundays saaret koostuvat 74 saaresta. Jos googlaatte nimen ja katsotte kuvia, niin voitte ymmärtää miksi emme halua lähteä täältä. Heti Airlie Beachille saavuttaessa maisemat ovat kuin postikortista. Aurinko paistaa, palmuja, pehmeää hiekkaa ja turkoosia vettä. Mereen ei voi mennä uimaan ilman stinger pukua, joten rannalle on rakennettu laguuni, jossa ihmiset käyvät uimassa ja aurinkoa ottamassa. Kaupunki on muuten pieni. Täällä on yksi lyhyt pääkatu, josta löytyy baarit, klubit ja pari vaatekauppaa. Täällä jokainen päivä on biletyspäivä. Kotimatkaan ei mene viittä minuuttia kauempaa, koska hostelleja kaupungissa on neljä ja tottakai ne sijaitsevat heti klubien ja baarien vieressä.

Laivamme nimi oli Habibi. Olimme varanneet kahden päivän ja kahden yön matkan. Laivassa oli 26 matkaustajaa ja kolme miehistön jäsentä. Onneksi tällä kertaa ryhmämme jäsenet tulivat ympäri maailmaa. Laivan henkilökunnalla oli hiukan kieroutunut huumorintaju. Varsinkin meidän vetäjällä Philillä. Kaikki pojat rakastivat Philin huumorintajua samalla kun kaikki tytöt hymyilivät kiusaantuneina Philin jutuille. Vaikka Philin huumorintaju oli välillä karkeaa, niin silti se vain jotenkin grew on you. Miehen korrektiudesta kertoo jotain se, että ensimmäisen illallisen jälkeen kaikkien piti esitellä itsensä. You know ihan perusjutut; nimi, mistä maasta on kotoisin ja mielenkiintoisin paikka missä on harrastanut seksiä. Ja tämä oli ennenkuin kukaan oli juonut alkoholia.

Yövyimme 2-6 hengen hyteissä. Kun sanon hytti, tarkoitan kaappia, jossa on sängyt. Olimme Elinan kanssa kahdestaan ja mahduimme juuri ja juuri seisomaan hytissämme vierekkäin. Meillä sentään oli huone, jotkut joutuivat nukkumaan käytävällä pelkässä syvennyksessä. Laivassa ei myöskään ollut suihkua, eikä oikeastaan mitään paikkaa missä peseytyä. Asia, joka olisi ollut kiva tietää etukäteen. Kannella oli pieni lavuaari, jossa pystyi pesemään hampaat ja kädet. Meille sattui todella hyvät säät. Aurinko paistoi ja oli lämmintä. Merenkäynti oli melko tyyntä, mutta olimme ottaneet varmuuden vuoksi matkapahoinvointitabletteja mukaan. Elinalla kuten parille muullekin tuli aamiainen kertaalleen ylös, joten pillerit kannattaa ottaa mukaan.

Lähdimme matkaan iltapäivällä. Purjehdimme Whitehaven rannalle ja jäimme sinne yöksi. Seuraavana päivänä Phil vei meidät kumiveneellä rannalle ja tuli hakemaan meidät pois parin tunnin päästä. Saimme ottaa aurinkoa, uida tai kierrellä saarta. Ranta oli mahtava, mutta porukka oli aivan valmis lähtemään sieltä, kun ensimmäinen kumivene saapui hakemaan meitä. Rannalla makoilusta saatika metsässä kävelystä ei tullut mitään kun kärpäset olivat koko ajan kimpussa. Nämä eivät olleet mitään Suomen kärpäsiä vaan todella isokokoisia (kuten kaikki ötökät täällä) ja kaiken lisäksi ne pistivät. Pari meidän ryhmäläistä oli lähtenyt kävelemään metsään ja he tulivat vähän ajan päästä juosten takaisin rannalle. Heidän kimpussaan oli 20 kärpästä.

Whitehavenin jälkeen menimme snorklailemaan Mantaray Baylle. Näimme jo laivan kannelta kaloja, mutta veteen päästyämme allamme oli koralliriutta. Phil tuli kumiveneen kanssa ja heitti ruokaa veteen. Paikalle tuli todella isoja kaloja ja niitä pystyi koskettamaan. Yksi pojista sai isot hampaan jäljet käteensä, kun yksi kaloista erehtyi luulemaan sitä ruoaksi. Samassa vesissä ui myös harmaahait. Hait olivat aivan samannäköisiä kuin valkohait, pienempia vain. Kuulema eivät syö ihmisiä. Pari sydämenlyöntiä jäi kuitenkin väliin, kun näki sellaisen tulevan suoraan kohti suu auki. Seuraava snorklauskohde oli Langford Island. Paikka oli enemmän avomerellä ja virtaus oli kovempi, mutta pakkohan sinne oli mennä. Siellä kuulema kilpikonnat tykkäsivät nukkua koralliriuttojen onkaloissa. Ei valitettavasti nähty niitä, mutta hauskaa oli. Viimeinen iltamme merellä jatkui pitkälle yöhön. Ilta meni mukavasti seurustellen, musiikkia kuunnellen ja tähtiä tuijotellen. Aahhh, heaven. Monet backpackerit ottavat Fraser matkan ja Whitsundays purjehduksen, jos heillä vain on varaa. Mikäli täytyisi päättää kumman reissun ottaisin, niin se olisi ehdottomasti Whitsundays purjehdus. Maisemat ovat niin upeita ja niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, paikka on kuin pieni pala paratiisia.