Elo taalla maapallon toisella puolella on lahtenyt kayntiin ihan mukavasti! Oon kerennyt viime blogilisayksen jalkeen tehda vaikka mita ja tutustunut vaikka kehen! (Outoa, miten suomi alkaa jo nyt takkuilla, vaikka oon ollut reissussa vasta viikon..)

Perjantaina loysin taalta pari baaria, joissa myydaan mun lempijuomaa - Rekordeligin mansikka-limesiideria! Joten illalla paatin menna istumaan yhteen niista baareista, joka oli lahimpana mun hostellia. Siideri oli kylla ihan jarkyttavan hintaista, yks 5dl pullollinen maksoi 10AUDia eli noin 7,5Euroa. Join vain yhden ja tunsin itteni tyhmaks kun koko baarissa ei ollut yhtaan vapaata istumapaikkaa ja seisoin yksin nurkassa.. Paatin mielummin lahtea hostellille katsomaan, jos loytyisi jotain parempaa ajanviettotapaa perjantai-illalle ja loytyihan sielta.

Istuskelin keittiossa kun britit Mark ja James pyysi mut mukaansa kotibileisiin, jotka oli ihan kulman takana. Ajettiin viinakaupan kautta bileisiin, jossa oli livebandi soittamassa, kylpyamme taynna bisseja ja talo taynna ihmisia! Tapasin yhden suomalaisen tytonkin siella, se on ollu reissussa jo yli vuoden. Mut tutustutettiin myos paikallisten ja reppureissaajien suosimaan "gooniin", eli halpisviiniin. Sen valmistamiseen on kaytetty munia, maitoa ja kalaa - for real - ja tuoteselosteessa sanotaan, etta "traces may remain." Siis hyi.

Kuitenkin, vietin illan lahinna Markin kanssa, joka on britti ja myos viettaa taalla working holidayta. Mun aksentti on kuulemma erittain "posh british", hmm.. Joskus kahen aikaa lahettiin takas hostellille, jossa Keven, mun huonetoveri kysyi multa haluunko toita tarjoilijana. No mika ettei. Seuraavana aamuna lahin siis Kevenin mukaan St. Kildaan, jossa on Lezzet, turkkilainen ravintola, jossa Keven on keittioapulaisena ja jossa alottaisin tyot tarjoilijana. Kavin lapi haastattelun, jonka jalkeen aloitin heti koeaikani.

Voin kertoa, etta eka tyovuoro oli aivan jarkyttavan kamala. Luonnollisesti koska oli lauantai, koko ravintola oli buukattu tayteen koko illaksi ja varaukset sisalsi mm. kaks viidentoista hengen seuruetta.. Mulle naytettiin vaan nopeasti miten kattaa poydat ja miten kantaa lautaset oikeaoppisesti (en kylla osaa sita vielakaan). Koko ilta oli hullua juoksua, ja mun kuumottava pomo vaan valilla kuiskasi mun korvaan huonolla englannillaan etta "Sonny, table sixteen. Clean. Now!" Jaksoin urheasti feikki-hymyilla koko illan, mutta kun paasin hostelliin ryntasin suin pain sankyyn ja vannoin itelleni, etten aio jatkaa kyseisessa paikassa enaa.

Aamulla paatin kuitenkin, etta meen illalla viela kattomaan minkalaista siella on. Nimittain ei olis mitenkaan huono juttu saada vahan tyokokemusta tarjoilijana. Ensin menin pyorimaan keskustaan ja loysin vahingossa Melbournen China Townin. Mulle kavi myos hassu sattumus kadulla: eras paikallinen jatka vaan yhtakkia kaveli mun luokse ja sanoi: "Hi, you looked so cute I had to come and talk to you." Koska vastasin suurinpiirtein "oo aijaa..." se paatteli etta oon "from overseas" joten se lupas esitella mulle kaupunkia joku paiva ja vaihdettiin numeroita.. En oo viela ihan paattanyt viittinko menna sen kanssa "tapaksille", jonne se mut tekstarin valityksella pyysi. Illan tyovuoro oli paljon lungimpi, kun lauantainen. Sain jopa jo palvella asiakkaita ja opin miten kaadetaan viinia oikeaoppisesti.

Eilen aamulla mun italialainen huonetoveri Marco ehdotti mulle ja Kevenille, etta mennaan kahville kun meilla oli kaikilla vapaapaiva. Tultiin tanne Smith Streetin internetkahvilaan haroilemaan ja Keven vaitti ettei oo ikina kuullukaan vesinokkaelaimesta. Keven on muutenkin vahan adhd, sen on pakko jatkuvasti kiipeilla joka paikkaan - hostellin katolle yms. Ja sen on aivan pakko tehda kaikkea kiellettya, kuten kavella punasia pain, tokata sormella kaktusta ja juosta "no entry"-kyltin taakse. Vahan kun pikkuveli jota pitaa koko ajan vahtia.

Kaytiin Woolworthsilla hakemassa vahan "goonia" ja mulle vodka cruisereita ja mentiin hostelliin, jossa innostettiin myos saksalainen Yannick, kanadalainen Matt, britti Mark ja italialainen Ivan viinaostoksille. Ja sitten pelattiin juomapelia. Hirvean huono viinapaa kaikilla - ainoat jotka pysyttiin pystyssa loppuun asti oltiin mina, Mark ja Marco. Matt sammui keskelle olohuonetta ensimmaisen pelin jalkeen, Yannick menetti puhekykynsa, Ivan meni nukkumaan ja Keven lahti kiipeilemaan katolle ja sammui lopulta sohvan selkanojan paalle.

Hups, tulipa taas stooria. Olis viela paljon kerrottavaa, mutta ehka jatan ensi blogimerkintaan.