Profile
Blog
Photos
Videos
Pikasahkeet Laosin metropolista
Vang Viengista palasi raukeita sieluja mieleen pakattuine muistoineen menneesta ja tulevasta. Paikka oli kotoisa, muuttunut ja astetta entista kehnompi, mutta viela mennaan siedettavan rajoissa. Paivat olivat, kuten taisin luvata, keveita ja helppoja. Yhtena menneista tehtiin kuitenkin saannot vahvistava poikkeus ja pyorailtiin lahes kakskymmenta kilometria. Meille kaiken urheilun nurkkaan heittaneille tama tietysti oli haaste, johon pystypain hyokkasimme. Pyoraily kirkasvetisille kallioille ja myohemmin paivalla kauemmas 'laguunille' ja luolia tuijottelemaan. Hienot oli luolat, vaikkei syvemmalle syvyyksiin taskulampun puutteessa edettykaan. Laguuni nyt sellainen rysampi - ei jannaa erityisesti. Ja koska ketaan tuskin kiinnosta, mita milloinkin ruokalistalta valitsimme ja monenko aikaan laitoimme nukkumaan, kuittaan Vang Viengin tahan.
Vientiane on ehka maailman lupsakkain ja kylamaisin paakaupunki. Sellainen paikka, johon on vaikea piilottaa miljoonaa ihmista, mutta jossain kai ne taalla luuraavat. Meneillaan on vielapa karnevaalit elikkas useamman paivan mittaiset soutufestarit... Mekongin pinnalla siis koitetaan pysytella kaikella mahdollisella kelluvalla. Lahinna kuitenkin pitkilla ja kapeilla venemaisilla veneilla. Laosilaiset, kuten me kaikki, tarvitsevat taas hyvan syyn ryyppaamiseen ja riehumiseen eli fiestaan. Mikas siina ... lupsakkaa on ja onpa rannalle raahattu jopa tormailyautot ja parimetrinen maailmanpyoran poikanen. Matka kesti vain nelja ja puoli tuntia, mika kaytannossa tarkoitti ainoastaan yhta puhjennutta rengasta. Huomenna etsimme kasiimme kenties jonkin pahaa-aavistamattoman museon, johon piiloudumme paivan kuumimmaksi ajaksi. Sitten hyvastelemme Laosin, sanomme Vientianelle morot ja liikahdamme sillan yli naapuriin.
Lyhyesta kaunis.
-K
- Alan Watts
- comments