Punen paivat luetut, istutaan jalleen kassien, pussien ja evaiden keskella ja odotellaan lahtevaa kulkuvalinettamme. Juna irtautuu tunnin paasta asemista ja viskoo meidat jos hyvin kay Visakhapatnamiin viettelemaan lepopaivaa tai kahta ennen rykaisya joka suuntautuu Gopalpurin rantavyohykkeelle. Punen osalta kavi niin kuin pitkalti pitikin. Ehdittiin isantamme luo pari paivaa sitten, kaverihan tietysti oli jo unohtanut tulomme, joten sinansa kamppaan polahdettya...

Intian kahdeksanneksi suurin kaupunki avasi ovensa kulkurijoukkiolle aamun raikkaissa intialaisissa parfyymeissaan - kusen tuoksussa siis nyt lahinna. Suunnitelmahan oli jotakuinkin sellainen, etta Gokarnalta ankeytyisimme junaan, joka eisi meidat Belgaumiin illaksi ja josta sitten seuraavana paivana (eli teoreettisesti tanaan) voisimme hypata seuraavaan junaan ja olla illalla 'hyveiden kaupungissa' - nahkaas Punessa. Ensimuotoinen suunnitelmamme olisi kuitenkin ...