Ensimmäiset seitsemän vuorokautta takana ja jet lag tuntuu edelleen ottavan veronsa - 7 tunnin aikaeron luulisi silti korjautuvan 7 päivässä (tunti/päivä) mutta näin ideaaliin ei aina välttämättä päästä

Ollaan Memmun kanssa nyt herätty joka aamu klo 05:00 ja lähdetty fillaroimaan Suomi-kodille kevyissä -12C:n pakkasissa (tuntuu iholla -20C). Matka ottaa noin 40 minuuttia suunta ja itse ollut mukana lähinnä solidaarisista syistä.. Vähän turhan kylmää siis ollut omaan makuun joten olenkin useampana aamuna hakeutunut TIM HORTON:in lämpöön seuraamaan kuinka metropoli heräilee uuteen päivään. Dollarin kahvin ja muffinsin äärellä on erittäin katharttista kiireettömästi seurata ikkunan takaa kuinka miljoonakaupungin päivä valkenee ihmisten raahautuessa duuneihinsa..

..ja tiistaina vietettiin sitten Saden 7-vuotispäiviä! Tuunattu kakku lisukkeineen haettiin lähikaupasta ja aamupalaksi oli "Honey Nut Cheerios":eja. Päivänsankari tuntui olevan tyytyväinen vaikka sirkuskoulusynttärit pitää kuitenkin kuulemma viellä kotipuolessa järjestää Ensi syksynä sitten ekalle luokalle kouluun joten ei oo helppoa olla 7-vuotias..

Muuten on keritty alustavasti koluamaan vähän downtownia ja käväisty mm. Chinatownissa, joka useamman korttelin pinta-alallaan on varmasti kaupungin suurin etninen keskittymä. Tykkään muuten aina muutenkin mahdollisuuden tullen käydä chinatowneissa/Korea Towneissa ja vierailla elintarvikeliikkeissä ynm. joissa useimmiten eläviä eläimiä sekä kaikkea muuta pimeetä. Hyllytkin useimmiten täynnä tavaraa josta ei ota mitään tolkkua mitä missäkin on. Päästään liikkumaan siis erittäin hämmentäville leveleille fiiliksellä: "Kuin kala kuivalla maalla" - Täydellistä!

Huomenna Memmulle tulossa ensimmäinen viikko työharjoittelua täyteen ja lauantaiksi kerittiin jo ottamaan bussiliput tuonne runsaan sadan kilometrin päässä sijaitseville putouksille.. Saas nähdä mitä siitäkin reissusta tulee seuraamaan : )