3.12.09   Kuala Lumpur - Butterworth - Padang Besar - Bangkok.

Aamuinen juoksu vesisateen lapi Pudurayan bussiterminaalille tuotti tulosta.. Dosa loytyi suht helposti ja jopa lahti ajallaan. Ideana oli siis matkustaa Kuala Lumpurista Penangin mantereen puoleiseen yhdyskaupunkiin Butterworthiin, josta lahtisi yojuna kohti Bangkokia. Olin etukateen hieman hermoillut Kuala Lumpur-Butterworth yhteytta aikaisemman kokemuksen perusteella (Matka kesti luvatun viiden tunnin sijaan seitseman tuntia. Mikali nyt kavisi niin missaisin junan) koska junayhteys lahtisi klo 14:20 B:worthista. Matka sujui kuitenkin "joutuisasti" ja saavuttiin puolen paivan jalkeen mestoille. Aikaa oli runsas tunti joten safkasin foodstalleilla jonka jalkeen suuntasin hyvissa ajoin juna-asemalle. Tassa vaiheessa alkoi homma kusemaan..

Juna-aseman odotussalissa poliisi tuli vastaan ja tiedusteli maaranpaata. Vastasin etta "Bangkok". "Todays train to Bangkok is cancelled, sir" kuului tyhjentavan mykistava vastaus. "Say what?". "No train today, sir". ..ja se oli siina. "Worst Case Scenario" tuntui tapahtuneen ja nain jo mielessani seurauksen - Nyt paitaisi jaada vuorokaudeksi odottamaan (kamaiselle) juna-asemalle kantamusten kanssa seuraavan paivan junaa. No laskin kantamukset alas ja istahdin penkille. Nyt oli kaikki maailman aika kaytettavissa eika enaa ollut kiire mihinkaan. Tamahan tuntui oikeastaan melko vapauttavalta..

Hetkisen istuskelun jalkeen rupesi selviamaan etta pelia ei ehka oltu sittenkaan viela menetetty. Asemalle olisi tulossa kuulemma bussi joka veisi matkustajia Malesian ja Thaimaan rajapyykille. Sielta olisi ilta juna Bangkokiin jos vain lippuja enaa olisi. Nyt piti toimia nopeasti: Samantien lunastamaan junalipuista rahat takaisin ja ostamaan lippu tuohon bussiin (30 RM). Sitten vaan toivomaan etta saisi viela junalipun Thaimaan puolella niin ei tarvitsisi jaada yota vasten Malesian ja Thaimaan rajalle..

Puolentoista tunnin odottelun jalkeen alkoi tapahtua. Muut hallissa hermoilleet, avautuneet ja suorastaan agressiivisesti kayttaytyneet kanssamatkustajat alkoivat rynnata ovista ulos. Bussi oli siis vihdoin saapunut. No, kantamukset mukaan ja jonon jatkeeksi. Sananlasku: "Nopeimmat olivat syoneet hitaat" todentui jalleen kouriintuntuvasti silla kaikille halukkaille ei tasta bussista paikkaa lohjennut. Ensimmaiset lipun ostaneet (mina mukaan luettuna) nousivat kyytiin ja dosan startatessa kymmenpainen ihmislauma jai nielemaan polya kadunvarteen (Heille matka Bangkokiin jatkuisi seuraavana paivana junalla..). Bussimatka rajalle kesti pari-kolme tuntia jonka jalkeen rajamuodollisuudet (pari tuntia) ja lopulta Thaimaan leima passissa junalippuja karkkymaan.

Olin ensimmaisten onnekkaiden joukossa jotka saivat lipun (ylasanky. 2nd class) ilmeisesti meita varten erikseen paikalle tuotuun junavaunuun. Lipputiskilla tapasin myos vanhemman suomalaispariskunnan joka oli odotellut lippuja jo kolmatta tuntia (He eivat lopulta niita saaneet silla liput vaunuun oli varattu Butterworthista tulleille). Kaaoksen keskelta lopulta lippu kadessa junavaunuun ja omaa paikkaa etsimaan. Lopulta kun rinkka oli sullottu johonkin ja muut matskut levitetty pitkin vaunua paasi istahtamaan omalle penkille. Alas lopulta istahdettua kavaisi mielessa etta: "Olisi kylma Changi paikallaan"...

“Travel is glamorous only in retrospect.”

-I-