Kööpenhamina, Tanska. 18-19.6.2023

Ti-Vo-Li! En nyt kuollaksenikaan muista mikä se kotimainen scheisseleffa oli jossa aina huudettiin "Ti-Vo-Li!" ennen kuin baari tyhjennettiin paljain nyrkein mutta valitettavasti se tunkee nyt kokoajan mieleen vaikka ollaan jonkin paljon hienomman äärellä 😅Kööpenhaminan TIVOLI:han on kunnon old school huvipuisto ja yksi maailman vanhimpia sellaisia(!)

Saavuttiin iltajunalla Tukholmasta n.klo 20:00 pintaan Köpikseen ja hotla ( Urban House by Meininger ) sijaitsi alle 100 metrin päässä päärautatieasemasta (Kobenhavn H). Semisateinen ilma ei haitannut kun tiedettiin että aamulla odotti hotlan aamiainen sekä päivä Tivolissa. Käytiin SevenElevenistä hakemassa vielä vähän evästä ja ja sitten nukkumaan..

Aikaisempina "Roskilde-festival" orientoituneina köpiksen reissuina olin Tivolia toki katsellut usein "sillä silmällä" mutta sisään ei ikinä menty. Nyt oli siis korkea aika käydä testaamassa tuo pohjolan sielukkain ja sopivasti 1800 luvulle haiskahtava huvipuisto. Lippuja ei ostettu etukäteen vaan luotettiin että ovelta löytyy. Jono oli aamusta n.50 metrinen mutta hupeni muutamassa minuutissa. Otettiin 5 sisäänpääsyä ja 3 päiväpassia (oikeuttaa kaikkiin laitteisiin vuorokauden ajan) - Tämä köyhdytti rahapussia n. 200€ joka tuntui kohtuulliselta. Tämän jälkeen riemu repesi ja jälkikasvu katosi Tivolin kujille jälkiä jättämättä.

Huvipuisto tarjosi sopivassa´suhteessa sekä lapsille että aikuisille - Noin 1/3 alueesta oli omistettu kaikenmaailman kieputtimille ja 2/3 ravintola/keskuspuisto/krääsäkauppa ynm chillailumestoille. Keskellä puistoa sijaitsi suuri esiintymislava jossa esitettiin oopperalaulantaa ynm korkeakulttuuria. Myös balettia oli sekä sinfoniaorkesteri. Huvipuistolaitteista vapaapudotus sekä vuoristorata olivat kuulemma parhaat. Aika moderni meno siis mutta mielestäni kuitenkin sopivan vanhahkolla hengellä. Aurinko paistoi ja n. 7 tuntia viihdyttiin. Syksy voitti myös onnenpyörästä 1.5 kilon Daim rasian joten ei tullut turha reissu 😁

Seuraavana päivänä oli aamupäivä sopivasti vapaata joten aamupalan jälkeen hyökättiin Köpiksen keskustan ostoskaduille ja tehtiin vielä pikainen visiitti vapaakaupunki Christianiaan jonka käsitettä oli vähän hankala avata lapsille. Täällä tuli Roskildevuosian hengattua enemmänkin mutta nyt viimekerrasta +15 v aikaa. Nyky Christianiassa oikeastaan vain pahamaineinen "pusher street" (jossa myydään avoimesti huumeita) erottui ränsistyneiden rakennusten ja villiintyneen luonnon keskellä olevasta kaavoittamattomasta kaupunginosasta. Mietin mitäköhän siitä -70 luvun vapauden ja hippiyden ideaalista joka Christianian aikoinaan rakennutti mahtoi enää olla jäljellä? Alkuperäiset asukkaatkin taitavat pakosta olla 60-70 vuotiaita joten jos ainut jäljellä oleva "vapaa" asia on valtoimenaan rehottava huumekauppa niin eikö sekin kannattaisi ottaa valtion alaisuuteen ja panostaa alueen infraan? No symbolinen arvo on taatusti uniikki ja toihan tuo mystinen "vapaakaupunkilaisuus" meidätkin mestoille joten ehkä parempi antaa vapaakaupungin olla 😉

Luovutettuamme hotellin käväistiin vielä ehkä maailman parhaassa Sushi-ravintolassa ( Takuya Sushi ) rautatieaseman kupeessa. Erinomaisen lounaan jälkeen alkoi alustavasti koko matkan jännittävin osuus - Köpis - Hampuri reitille ei meinaan onnistuttu ostamaan etukäteen paikkalippuja joten seisomista tuntikaupalla saattaisi olla odotettavissa. Ettei nyt vaan kävisi mitään...