Profile
Blog
Photos
Videos
Ausseissa mennaan jo kohta neljatta viikkoa ja koko reppureissu alkaa vahitellen lahenemaan puolivaliaan, jaiks! Ollaan kylla viihdytty taalla hyvin, vaikkei paljoa olla viela ehditty nakemaan silla edelleen jumitetaan Darwinissa, tosin viimeista iltaa.
Darwin on ollut ihan kiva paikka, hyvat saat ja taattu meno. Kuitenkin jos jatkossa kuullaan Darwinista niin ensimmaisena mieleen tulee varmastikkin keltaiset rekat, joita pestiin pari viikkoa. Eihan se ihan sita unelmaduunia ollut mutta tulipahan kokeiltua ja palkka oli ainakin kohillaan! Ja nyt ennenkuin kukaan saa mitaan mielikuvia niin ne ei ollut mitaan kuumis aussien rekkoja, joita vahattiin bikinit paalla.
Tyoaika oli 8h joka paiva ja kahden ensimmaisen paivan jalkeen totesimme tyon olevan raskasta seka todella paskasta. Huvittavaa oli se miten tarkkaan ja kauan yhta rekkaa pestaan, jopa 2viikkoa! Valilla tarkastaja kavi tsekkaamassa paikat pienen peilin seka rautalangan kanssa joka mutterin ja raon. Jos likaa loytyi niin yks paiva lisaa pesua.
Tyoporukka oli ihan okei, vahan erikoisia persoonia kaikki mutta samaa ne varmaan ajatteli meista kun valilla meilla oli vahan liian hauskaa oljyn ja tyovalineiden kanssa. No ainakin paastiin opettamaan vahan suomea ja meidankin enkkusanavarasto paas tayttymaan... tyokaluista. Taytyy myontaa etta valilla meidan englanti on kylla niin alkeellista taalla et hyva kun ite ymmartaa mita yrittaa sanoa. Sanoja vaan sanan peraan ja muodoista viis. :D Kai tassa koko ajan vahan opitaan, mutta vois kylla aussitkin yrittaa puhua vahan selkeampaa englantia.
Monia varmasti kiinnostaa, miten loydettiin taa meidan rekkatyopaikka ja sehan oli tosiaan melko helppoa. Satuttiin vaan olemaan oikeassa paikassa(nakkikioskilla), oikeaan aikaan(pilkun jalkeen) ja vielapa oikean ihmisen takana(Graham, meidan boss). Ei siihen muuta vaadittu!
Pari paivaa sitten paastiin nakemaan jotain muutakin suurta rekkojen lisaksi, nimittain krokotiileja jumping crocs risteilylla. Retken hintaa sisaltyi myos vuosisadan tylsin museokaynti, seka karmeen kasittely, mika oli Oden mieleen.
Ainiin pitaa mainita myos virolaiset pojat, jotka pongattiin kaupan kassalta. Niiden kans oli hauska hengailla mutta ainoa miinus oli se, etta talla kertaa me ei voitu kayttaa salakieltamme suomea, silla nehan tajus melkein kaiken. Yks pojista oli kotoisin Saaremaalta, jolloin pojilla riittikin ihmettelemista kun me kerrottiin asuvamme SaareNmaalla. Kippis on muuten viroks terviseks!
Huomenna aikasin aamulla matka jatkuu lentaen kohti Cairnsia, missa tarkoituksena lomailu ja seuraavan siirron suunnittelu.
- comments
"Mikä se oli?" Tää blogi oli parasta pe-aamuun! Te ootte niin reippaita, mut ehkä ihan hyvä, et siirryitte eteenpäin. Pian te seisoisitte muuten noissa kuvissa yhtä "vitsikkäinä" kuin Dallas. Mä en tajuu, miten uskalsitte kietoo ton käärmeen kaulalle. Mä en pystyis kuuna päivänä samaan! Oon menossa mummon kanssa just sieneen. Tuutte sit tammikuussa sienipiirakalle, jos jotain löytyy pakkaseen. Moikka mumelot!
Mummo&Huli No on tata taas odoteltukin, mutta kyllahan sen ymmartaa,etta rekkojen pesu ei ole ihan sama juttu kun maton pesu laiturilla. Sienia saatiin kivasti, vaikka suppikset oli poimittu. Eivat olleet tunteneet mustia torvia,joten niita on nyt keittiö levallaan. Kasvaako Ausseissa sienia, joita syödaan?
Marjamami Joo, voi kun kiva lukea taas teidän tarinoita. Pikkuisen useammin jos vielä jaksaisitte kirjoitella, niin yes. Joka päivä kun käy kurkkimassa niin viikkokin tuntuu pitkältä ajalta. Tuo rekan tai mikä lie dumpperin pesu kyllä alkoi kiinnostamaan niin paljon, että pitäiskö meidän ensi kesänä mennä oikein koko perheen voimin pesuhommiin , niin vois noilla palkoilla sitten vaikka huilata loppuvuosi... Mut siis oikeesti, miten te pystyitte ottamaan ton käärmeen kaulalle??? Elli: mä tiedän kuinka sä ällööt käärmeitä.... Sieniä löytyy koti pakkasestakin, joten sienikeittoa on varmasti tarjolla , kun kotiudutte. Reissua on vielä kovasti jäljellä, joten nenä kohti uusia seikkailuja......nauttikaa tytöt.Rakkaat terkut meiltä.
Elli Oi oi sieniherkkuja ootellessa! Joo kylla taallakin kuulemma jotain sienia kasvaa, mut en kylla tiia missa , enka kylla muutenkaan ehka uskaltais taalla lahtee niita poimimaan ilman mun sieniasiantuntijamummoa. Joo myonnetaan etta ollaan oltu vahan laiskoja kirjoittamaan tata blogia... ens kerralla yritetaan tsempata. Edelleen ma alloon kaarmeita, enka ma tosta nauttinutkaan! Oisitte vaan nahny miten jaykka olin. Mut pitihan sita kun kaverikin kokeili, tosin Ode oli oottaanu tommosta mahista jo kauan. Lamposet halit sinne kylmaan syksyyn.
Leila Blomberg Jepp flikat,ootta ollu reippaita työntekijöitä ja suomalaisten ahkerien maine kiirii ympäri maailmaa!Hyvä nähdä kuvia,rekat,joita mä kuvittelin rekoiksi,muuttuikin dumppereiksi.Ettehän te nyt tommosella lähde jatkamaan matkaa Cairnsiin?Oli niin mukavaa Kauhajoella nähdä sut,Elli skypessä,kyllä maailma on nykyään ihmeellinen kaikkien näiden tietsikkajuttujen takia ja hyvä niin,saadaan teistäkin tietoa!Lisää blogeja ja hyvää matkaa eteenpäin! Haleja!!
Heli-äitee Onpa ollut mahtavaa meininkiä ja meidän työteliäät ja sitkeät siskokset kyllä tiedetään; eivät pienestä lannistu. Hienoa tarinaa...ja onneksi on keksitty se skype, jotta voi kuulla teidän tarinaa välillä livenä.