Peperoni tilanteita

On kirjoittelut jaaneet vahan vahalle,kun ollaan vietetty paaasiallisesti ranta elamaa rentoutuen. Tosin viimeisen parin viikon aikana on ollut vastoinkaymisia enemman kuin tarpeeksi. Onneksi ne ei ole kuitenkaan paasseet laskemaan reissufiilista, kuin hetkellisesti. Meille on myos tullut uusi kasite "peperoni tilanne" jota olemme paasseet kayttamaan lahes paivittain, mutta selitys myohemmin.

Viime kirjoittamisen jalkeen (tammikuun puolivali) matkustimme Harvey Baysta Noosaan. Tosin perilla huomasimme, etta hostellit ovat taysia seuraavan 3paivan ajan, joten paatimme jatkaa matkaa Brisbaneen ja palata Noosaan myohemmin. Jo noin reilu kuukausi aiemmin olimme loytaneet Brisbanesta hostellin, jossa piti olla sauna. Oltiin hehkutettu asiaa jo kauan, joten suuntasimme kyseiselle hostelille. Maksettuamme hostelli kysyimme missa sauna on ja vatsauksena oli, etta meilla oli joskus sauna, mutta se on purettu jo aikaa sitten. Kylla siina meinasi itku paasta kovan odottamisen jalkeen. Seuraavana paivana vaihdoimme hostellia lahemmas keskustaa. Oli mukavaa olla pitkasta aikaa isossa kaupungissa. 4paivaa vietimme rentouttavaa kaupunki elamaa shoppaillen ja nauttien kaupungin mukavuuksista. Brisbane oli kaupunkina kaunis ja silella oli tosi mukava tunnelma. Niin ja kaiken huipuksi bongasimme eraan levykaupan On tour hyllysta Coldplayn levyn ja niinpa tarkastimme heti asian. Eli olemme Coldplayn 3.3 melbournen keikan lippujen onnellisia omistajia! Yksi asia taas toteutumassa mita taalla haluttiin tehda.

Brisbanesta ajoimme takasin Noosaan ja pienoisen rahapulan vuoksi paadyimme telttamajoitukseen. Noosa oli pieni merenranta kaupunki jossa oli suuri ja kaunis ranta. Noosassa nautimme auringon otosta ja ensimmaista kertaa uimisesta meressa ilman markapukuja. Ensimmaisena iltana tormasimme leirintaalueella kolmeen suomalaiseen poikaan, joilta saatiin myos vahan auto infformaatiota.

Noosasta suuntasimme Surffers Paradiseen. Matkalla Pysahdyimme paivaksi maailman kuuluun Australia Zoohon, jonka Steve Ervinin "Krokotiilimiehen" vanhemmat ovat perustaneet. Elaintarha oli tosi suuri ja moniin aitauksiin paasi kulkemaan vapaasti silittelemaan ja ruokkimaan elaimia. Tarhassa oli mm. luonnosta pyydsytettyja ongelma krokotiileja, valtavia jattilais-kilpikonnia, vompatteja, tiikeri ja hervottomia liskoja. Kaiken hyvan lisaksi paasimme ruokkimaan kadesta norsuja. Suuriksi suosikeiksi norsujen lisaksi osottautuivat nokkasiilit, jotka vipelsivat ympariinsa aitauksessa ilman paamaaraa ja pienintakaan jarkea.

Matkalla elaintarhasta Surfferssille meidan auton ilmastointi paatti sanoa sopimuksen irti ja matka jatkui melko hikisissa merkeissa. Surfferssi oli melko pieni kaupunki, mutta taynna valtavia pilevenpiirtajia ja rantaa oli loputtomiin. Nautimme jalleen ranta elamasta ja shoppailusta. Tosin ilmat eivat oikein suosineet meita ja vetta satoi useampana paivana. 26.1 juhlimme Australia paivaa yhdessa Noosassa tapaamiemme suomalaisten kanssa. Seuraavana paivana paatimme lahtea krapula ruualle kaupunkiin. Hetken pohdinnan jalkeen Sanna ja Poro halusivat valttamatta pepperonipizzaa. Pizzerian loydettya Sanna ja Poro bongasivat heti peperonipizzan ja meni tilaamaan.
Poro: "yksi peperonipizza ilman oliiveja".
Myyja: " jaa siis peperonipizza ilman oliiveja, paprikalla".
Poro: "joo paprikalla".
Sanna: "toinen samanlainen".
Tassa vaiheessa ihmeteltiin kovaan aaneen miksi se myyja oli niin ihmettelevan nakoinen ja miksi se kyseli niin paljon. Me sitten tutkiskelimme tarkemmin listaa ja paadyttiin pizzaan, joka sisaltaa pepperonia ja mielessamme ihmeteltiin Sannan ja Poron pizza valintaa, koska ne oli niin puhunut tilaavansa pepperonipizzaa. Pojista myos yksi paatyi peperoniin. Tarjoilian tuotua pizzat Sannan ja Poron ilmeet oli kylla nakemisen arvoiset.
Poro: "Missa hitossa ne pepperoonit on?".
Tassa vaiheessa Hennalta ja Essilta meinasi tulla pissa housuun, kun selitettiin mita peperonipizza sisaltaa. Poro ja Sanna oli siis tilanneet peperonipizzan, eli pizzan paprikalla ja oliiveilla, ilman oliiveja. Eli siis nykyaan, kun joku asia menee oikein kunnolla pieleen, asia menee peperoniksi. On siina ollut myyjalla ihmettelemista, kun Poro ei edes tykannyt paprikasta ja jatti ne lautasen sivuun. Oli kuulemma elamansa parasta pizzapohjaa.

Yhtena paivana kavaisimme Brisbanessa Scandinavisessa leipomossa, josta pojat meille kertoi. Leipomossa myyjat puhuivat suomea ja asiakkaina oli vanhoja suomea puhuvia pappoja. Kahvilasta poistuimme isojen kassien kanssa taynna ruisleipaa, karjalanpiirakoita ja turkinpippureita, syotyamme uunituoreet joulutortut. Ensimmainen haukkaus ruisleivasta puolenvuoden jalkeen maistui enemman, kuin hyvalle.

Alkuperaisten suunnitelmien mukaan meidan oli tarkoitus Surfferssin jalkeen menna paivaksi riehumaan vesipuistoon, mutta jouduimme muuttamaan suunnitelmia, koska Poro oli polttanut pyllynsa niin pahasti, ettei edes kunnolla pystynyt istumaan. Suuntasimme siis ensin Nimbiniin telttailemaan Taru Sormusten Herrasta nakoisiin maisemiin muutamaksi paivaksi. Nimbin on pieni kyla, joka on syntynyt kun 1973 alkaen siella jarjestettiin Aquarius festivaali, jonka osallistujia jai asumaan kylaan. Kaupunkii oli todella "mielenkiintoinen" ja jamahtanyt 70-luvulle.

Nimbinista jatkoimme matkaa Byron Bayhin , josta lisaa piakkoin.