Panama Panama Ihana Maa…

Saavuin Panamaan auringon laskiessa ja kosteusprosentin ollessa lähes 100 %. Ensi fiilikset olivat kosteannihkeitä vuorokauden matkaamisen jälkeen, kunnes matka pääsi toden teolla alkuun.

Jo ensimmäisenä päivänä pääsimme ihailemaan kuuluisaa Panaman Kanavaa, josta maa Panaman hattujen lisäksi parhaiten tunnetaan. Tästä reissuni pääsi mukavasti alkuun!

Panaman Kanava on ehdottomasti maan ylpeydenaihe ja vierailu "maailman kahdeksannessa ihmeessä" onkin a must-do. Kanavaa pääsee ihastelemaan helposti vaikka veneajelulla, joita järjestetään päivittäin Panama Citystä.
Panama City kuvaa itsessään jo koko maata: monipuolinen, kiinnostava ja ainutlaatuinen.

Kaupunki koostuu kolmesta eri kaupunginosasta: New Panama, Old Panama ja Antique Panama (Casco Viejo). New Panama pilvenpiirtäjineen ja huippuhotelleineen onkin hauska kontrasti Vanhalle Panamalle, jossa voi käydä ihastelemassa alkuperäisen kaupungin raunioita 1500-luvulta. Casco Viejo oli mielestäni kaikista mielenkiintoisin ja kaunein kaupunginosa - historiallisia, siirtomaatyylisiä rakennuksia, ihania pikkukujia ja ehdottomasti kaupungin paras yöelämä. Casco Viejo on UNESCOn maailmanperintökohde, josta löytyy ravintoloiden ja värikkäiden katukojujen lisäksi kirkkoja, museoita ja monumentteja.

Muutaman päivän jälkeen jätin taakseni suurkaupungin hulinan, ostoskeskukset ja liikenteen melun ja suuntasin kohti paratiisia. Tarkemmin Bocas Del Toron saaristoon, Isla Colónin saarelle. Tämä Upea saaristoalue sijaitsee Karibianmeren puolella Bocas del Toron maakunnassa. Mahtava paikka, jos haluaa uida/snorklata/sukeltaa/surfata, tai muuten vaan rentoutua ja tanssia Salsaa iltaisin pienissä, omalaatuisissa rantabaareissa. Isla Colonin pääkaupunki Bocas Del Toro on hyvä starttipaikka esim. saarihyppelylle. Sieltä lähtevät lautat lähisaarille ja alueen parhaat majoitus- ja menomestat löytyvät juuri Bocas Del Toron kaupungista. Isla Colonin saarelle on hyvät yhteydet mantereelta joko lentäen tai laivalla.

Oma saarihyppelyni alkoi aamutuimaan Playa Tortuga -hotellin edestä. Laiturilla pikaveneen kuljettaja odotti meitä pelastusliivien kera. Pikaveneellä matka taittui puolessa tunnissa ensimmäiseen saarikohteeseen, jossa söimme lounasta ja nautimme turkoosista vedestä uiden ja snorklaten värikkäiden kalojen seassa.

Seuraavaksi matkasimme autiolle saarelle Robinson Crusoen tapaan, jossa loikoilimme&uimme ja osa porukasta bongaili lähimaastossa krokotiileja. Saarelta matka jatkui sammakkosaarelle, miljoonien sammakoiden valtakuntaan. Suurin odotuksin rantauduimme sammakkosaarelle valmiudessa kohtaamaan nämä niljakkaat otukset. Parhaaksi onnekseni merenkäynti oli niin hurjaa, että pääsimme vain laiturille asti, jonka nokassa kökötti yksi pikkuriikkinen, sentin mittainen punainen sammakko - se siitä. Tämä oli saarihyppelymme viimeinen stoppi. Hurjan merimatkan jälkeen rantaudumme myrskyisestä matkasta selvinneenä takaisin Bocas Del Toroon. Loppuilta taittuikin salsan ja margaritojen merkeissä.

Rantaelämän jälkeen matka jatkui mantereelle, takaisin Panama Cityyn. Sieltä suuntasimme paikalliseen intiaaniheimon reservaattiin, Embera Indian Villageen, jossa nautimme intiaanien vieraanvaraisuudesta sekä tanssiesityksestä. Jostain syystä päädyin itsekin tanssin pyörteisiin… Changres joen seutu, jossa kylä sijaitsee, on nykyään luonnonsuojelualuetta, joten intiaanien alkuperäinen elinkeino metsästys on kielletty. Tästä johtuen tärkein tulonlähde intiaaneille on turismi ja paikallinen käsityökulttuuri.

Reservaattivierailun jälkeen oli vuorossa yksi reissuni kohokohdista, eli Gamboa Rainforest. Alue on järisyttävän kaunis ja vaikuttava - ja uskomatonta kyllä, vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Panama Cityn hulinasta.

Asuimme keskellä sademetsää Gamboa Rainforest Resort: ssa ja kävimme veneajelulla bongailemassa apinoita, alligaattoreita ja jättikilpikonnia. Monkey Island -kierros päättyi muutaman apinan hypättyä veneeseemme ja päätimmekin jatkaa Gamboaan tutustumista hieman varovaisemmin.

Kaapelihissiajelulla pääsimme ihastelemaan sademetsää yläilmoista käsin. Hissin pysähtyessä metsän keskelle kapusimme vielä 30m korkealle näköalatornille, jossa maisemat olivat huikeita! Näkymä oli yhtä aikaa sekä Karibianmerelle että Tyynelle Valtamerelle. Panaman sademetsä on Amazonasin jälkeen maailman suurin ja sen ymmärsinkin vasta kököttäessäni siinä pienessä hissikorissa tiheän metsän ympäröimänä.

Gamboan jälkeen hemmottelin itseäni vielä huippu-super-inclusive hotellissa lähellä Panama Cityä. Jo budjetinkin (ja loputtoman Mojito&Champagne -virran) vuoksi yksi yö riitti mainiosti Breezes Resortissa! Haikein mielin pakkasin Panama-hattuni matkalaukkuun ja suuntasin kohti kotimaata räntäsateeseen.

Panama Panama IHANA MAA!