Harlemista JFK-lentokentälle siirtyminen onnistui hyvin. Vaikka tässäkin vaiheessa kamaa oli mukana mielettömät määrät, niin edellisinä päivinä kerätty rutiini metrolla ajamisesta ja etukäteen tiedetyt metrolinjat helpottivat matkantekoa huomattavasti New Yorkiin saapumiseen verrattuna. Itse kentälle saavuin todella hyvissä ajoin, sillä varasin paljon aikaa matkaan, kun en ollut ihan varma kuinka kauan siinä tulisi menemään. Oli sitten aikaa vähän ihmetellä ja kierrellä kenttää turvatarkastuksen tuolta puolen.

Itse lentomatka sujui yllättävän hyvin. Wienistä Torontoon päin lentäminen oli ollut todellä ikävä, sillä sattui olemaan tuona päivänä maha vähän sekaisin. Tämä matka taas meni rutiinilla, jota tuli Greyhoundin busseista kerättyä Kanadassa oleskelun aikana. Wieniin saavuin sitten aamulla yhdeksän maissa yön yli lennettyäni. Nukuttua matkan aikana sain ehkä vajaan tunnin.

Wienissä minulla oli siis 11 tunnin koneen vaihto, joten vähän väsyneenäkin päätin lähteä kiertelemään keskustaan. Olin saanut lentokoneessa vierässä istuneelta tytöltä (opiskeli Wienissä) neuvoksi, että kannattaa ihan keskusta-alue katedraalin ympäriltä käydä katsomassa, sillä siellä on paljon hienoja rakennuksia. Sinne sitten suuntasinkin. Väsymys oli aika valtaisa, mutta jonkin verran halusin kierrellä ympäriinsä. Wienin keskusta oli aivan täynnä toinen toistaan hienompia vanhoja pytinkejä, niin kuin suurilla Keski-Eurooppalaisilla kaupungeilla on tapana olla. Lisäksi katujen ylle ripustetut joulukoristeet olivat upeita. Satunnaisesti keskustaa kierrellessäni päädyin joulutorille. Mieleni teki tuolla ostaa glühwainia, mutta kojuissa joista tuota sai ei ollut penkkejä ja halusin ehdottamasti päästä istumaan muutamen tunnin kiertelyn jälkeen. Sattumalta eteeni putkahti Café Sacher, jonne sitten paikan hienoudesta huolimatta tungin sisään. Kävi ilmi, että tämä oli Sacher-kakun kehittäjän suvun omistama paikka, joka ainoana kahvilana maailmassa saa myydä alkuperäisellä reseptillä valmistettua Sacher-kakkua (siis tuota "alkuperäinen" -sanaa muut eivät saa käyttää). Tarkoitus oli vain kaakoa käydä juomassa, mutta eihän tuota Sacheria voinut jättää kokeilematta kun kerta alkuperäistä sai. Ihan pätevän makuinen kakkuhan tuo oli. Hyvin käytwtyn taoun jälkein jatkoi unissäkävelyä Wienissä ja kävin vielä tarkistamassa katedraalin sisältäpäin ennen kuin palasin lentokentän penkille nukkumaan ennen koneeni lähtöä.

Wienistä Helsinkiin ei ollutkaan enää matkaa kuin reilut pari tuntia, ja konekin oli puolityhjä. Koko matkan ajan yritin nukkua, mutta en taaskaan siinä onnistunut. Puolen yön aikoihin saavuin sitten todella virkeänä takaisin Suomen kamaralle koneen lakeutuessa Helsinki-Vantaalle.