Lahdimme Uudesta Seelannista viitisen viikkoa sitten pakattuamme laatikot ja huonekalut varastoon vuodeksi. Vietimme kuukauden paivat Suomessa, lahinna Lapissa. Talvimaisemissa tekemista riitti, ja luntakin oli Pohjoisessa enemman kuin tarpeeksi.

Aiti ja Pentti hakivat meidat Luulajan lentokentalta Ruotsin puolelta. Talla kertaa halvimmat lennot loytyivat Emiratesilta Brisbanen ja Dubain kautta Tukholmaan. Koska meilla jai perhejoulu Uudessa Seelannissa kokematta, valmisti aiti meille kunnon jouluillallisen kinkun ja laatikoiden kera. Muutama paiva meni aikaerosta toipuessa. Paasimme myos vierailemaan Kemin Lumilinnassa, jossa testattiin tietysti kaikki mahdolliset maet. Kaytiin tottakai myos hieman shoppailemassa kaikkea "tarpeellista" (kuten karkkia) seka Suomen etta Ruotsin puolella.
Kemista matka jatkui Rovaniemelle Katjan luo. Laura ja Janne valmistivat meille maistuvan illallisen - hirvenlihakaristysta ja jalkiruoaksi leipajuustoa, nam. Pihalla oli myos lampiamassa palju, jossa sitten loppuilta kuluikin rattoisasti. Rovaniemella vierailuohjelmaan kuului pakollisena tietysti Napapiiri. Katjan koiraa Nenaa tuli myos leikitettya ulkona joen jaalla muutaman kerran ennen kuin lahdettiin edemmaksi pohjoiseen. Myos Nena lahti mukaan Lapin lomalle.

Olimme Sieppijarvella yota mummun luona. Aamu oli tyontayteinen - pudotimme lumet varastorakennuksen katolta. Syotyamme hyvin oli aika lahtea toiseen mummolaan Venejarveen lammittamaan saunaa seka pirttia, ja luomaan lisaa lunta. Ja sita riittikin seuraavien paivien ajan. Mikas sen parempi aktiviteetti umpihangessa kuin lumikenkaretki Tarjan kanssa. Paistettiin makkarat ja juotiin kupit kuumaa kaakaota. Ohjelmaan kuului myos Marian tavaroiden lajittelu kierratykseen ja sailytettavaksi.

Ilmat Yllaksella eivat olleet mita parhaimmat lasketteluun, mutta makeen oli paastava ja huonosta nakyvyydesta huolimatta lumilautailu sujui oikein rattoisasti hyvakuntoisilla/lumisilla rinteilla. Yksi iltapaiva kului testatessa Volkswagonin uutta fourmotion Passattia Yllasjarven jaalla. Harjoiteltiin hatajarruttelua ja vaistoja. David paasi kokeilemaan avantouintia rantasaunassa, ja Akaslompolon olutkerhoon maistelemaan ja arvostelemaan viikon oluen. Timo ja Jonna, jotka vierailivat Uudessa Seelannissa, kutsuivat meidat kotiinsa illalliselle keskiviikkona. Paikalliseen tyyliin kiidimme sinne lautailun tayteisen paivan jalkeen Nenan kanssa potkureilla. Ennen Leville lahtoa oli pakko kayda varmistamassa, etta Evaskorin pitsat olivat edelleenkin maineensa veroiset.

Mokilta oli pakko lahtea evakkoon viikonlopuksi joten otimme suunnaksi Levin, jossa yovyimme isin ja Leenan luona. Pakkanen oli kiristinyt lahemmaksi -20c yon aikana, mutta paatimme silti kayda testaamassa Levin rinteet. Seuraavien paivien aikana lampotila onneksi hieman nousi ja laskettelu oli nautollisempaa tuulesta huolimatta.

Palasimme viela Yllakselle mokille pariksi yoksi, mutta tuuli ei suosinut lautailua joten kavimme sen sijaan lumikengilla Varkaankurun laavulla paistamassa makkarat. David palasi viela avantoon ja olutkerhoon illan paalle. Ehdittiinpa me jopa kavaista Jullissa hampurilaisillakin ennen kuin jatkettiin matkaa etelaan.

Viimeinen yo ennen paluuta Kemiin vietettiin Venejarvessa, jossa lammin ilma oli pudottanut kaikki lumet navetan katolta. Lisaa lapioitavaa ja kolattavaa meille siis ennen saunaa. Saunasta palattuamme naimme vihdoinkin Davidin kauan odottamat revontulet. Matkalaukut jaivat Venejarveen sailoon siihen asti kunnes palaamme Etela-Amerikasta Joulukuussa.

Matkalla Kemiin pysahdyimme Sieppijarvessa ja Porroporossa, josta ostettiin tuliaiset Skotlantiin. Kemissa viimeiset paivat menivat aitin luona pyykkia pestessa ja pakatessa. Ja tietysti herkutellessa.

Kemista lensimme Helsinkiin pitkaksi viikonlopuksi. Nora ja Gonzalo ystavallisesti hakivat meidat lentokentalta. Loppupaiva menikin paaasiassa syodessa: aamupala, meksikolainen burrito lounas Cholossa ja sushi illallinen Tokyo 55:ssa. Sunnuntaina vaihdoimme majapaikkaa Sarin ja Omerin luo. Iltapaivalla olimme sopineet illallistreffit Sandrossa Marjukan ja Jukan kanssa, jotka asuivat ennen Uudessa Seelannissa. Oli mukava kuulla heidan Etela-Amerikan kokemuksistaan. Kuten aina Sarin ja Omerin luona tuli syotya hyvin ja liikaa.

Helsingista matka jatkui aikaisen aamuheratyksen jalkeen seuraavaan kohteeseen Davidin vanhempien luo Skotlantiin.

Ps. Pahoittelen huono suomi ja a:n ja o:n pisteiden puuttumista.