Taupon jälkeen olikin edessä pidempi bussimatka Uuden-seelannin pääkaupunkiin Wellingtoniin, johon saavuin ennen viittä iltapäivällä. Hostellin löytäminen ei ollutkaan tällä kertaa niin helppoa ja bussipysäkiltä oli muutenkin hostellille jonkin verran matkaa (kaupungin bussillahan en tietenkään viittynyt mennä, koska hintaa olisi ollut jopa yhden euron verran). Pyörin siis kartan kanssa hukassa muutaman hetken, mutta onneks täällä ihmiset on ihan älyttömän ystävällisiä ja jos näyttää vähänkin eksyneeltä niin joku tulee varmasti kysyyn tarvinko apua ja mihin oon menossa. Wellingtonissa viivyin vain yhen yön, joten enpä juuri nähnyt mitään. Tarkotus oli illalla kiivetä lähellä olevalle vuorelle, mutta olin niin väsynyt etten jaksanut ja aamulla oli todella aikanen herätys. Aamulla siis matka jatkui kohti etelä saarta, johon pääsin Wellingtonista lautalla. Lautta oli tosi hieno, hieman eri tasoo kun mitä Aasian lautat, tosin hintakin on aivan eri tasoo, onneks mun bussipassin tunteja pysty käyttämään tähän, joten en käytännössä maksanut yhtään mitään. Lautta saapui Pictoniin, josta taas otin bussin kohti Nelsonia. Hienoja maisemia kyllä näkee koko ajan näillä matkoilla.