Pia kirjoittaa... lauantaina 7.11.2009

Niin se vaan on viikko hurahtanut palmumaisemissa. Variakin alkaa olla jo naamassa ettei ihan karahdeta heti Ausseissa. Tanaan oli taas pyykkipaiva ja onneksi hotellissa on joka kerroksessa koneet, joten helpolla paastiin aamulla, kun kappailtiin koneelle ja laitettiin kolikkoja masiinaan. Taas voi matka jatkua puhtaissa poksyissa...

Hieman alkaa valilla huomata, etta on kahdestaan oltu monta viikkoa eika hirveasti ole tullut rupateltua muiden ihmisten kanssa eli selkeasti pienta koti-ikavaa oli mulla ilmassa tanaan ja tietysti Wilia ikava. Senpa vuoksi suuntasimme elainterapiaan Honolulun elaintarhaan. Se oli juuri sopivan kokoinen, rauhallinen ja tosi kaunis paikka. Nahtiin apinoita, kirahveja, tiikereita!!!! sarvikuonoja ja hirveesti muita mukavia elaimia. Mina niille sitten kovasti yritin jutella suomea. Mutta ne tiikerit oli niin hienoja ja rymysivat siella keskenaan kovasti, etta olisin voinut istua siina hakin takana monta tuntia.

Tarhasta suuntasimme tietysti viimeiselle Waikiki rantsukeikalle imemaan suolavetta ja auringonsateita. Jos rannoista ja meresta tykkaa niin tanne kannattaa tulla, luonto on myos mahtava. Taalla ei olla tormatty yhteenkaan suomalaiseen ja aina kun meilta on kysytty etta mista ollaan, niin ovat todenneet etta kaukana kotoa olette ja etta teilla on siella aika kylma. Ja pimeaa... ollaan sitten itse siihen lisatty. Pearl Harbourissa oli muuten ensimmaiset esitteetkin saatavilla suomen kielella ja niita jakanut seta tiesi Muumit!

Paikalliset ovat mukavia ja avuliaita ja aina hymyilevat: Aloha (Terve) ja Mahalo (Kiitos) kaikuvat joka paikassa. Lainelautailu on taalla kuitenkin se juttu, jota turistitkin haluavat kokeilla. Katukuvassa kavelee koko ajan surffareita laudat mukana, polkupyorista loytyy oikein laudankuljetustelineet. Lautoja loytyy lisaksi kaiken kokoisia ja moniin eri tarkoituksiin: seisontamelontaan, ranta-aaltosurffailuun, isoihin ja pieniin kuohuihin. Mukava sita touhua on katella tuolla rannalla.

Monta hyvaa turistikohdetta jatettiin taalla kylla valiin, taytyy siis tulla takaisin... Mutta NY:n ja SF:n jalkeen pelkka oleilu on tehnyt hyvaa. Uni on maistunut edelleen ja voisi sita enemmankin nukkua, mutta ei millaan malta. Budjetissakin on pysytty, kun tajuaa mista on helppo saastaa. Aamupalat on usein vaannetty itse ja harvoin kaydaan ravintolassa syomassa, toisaalta ollaan myos valtetty MacDonaldsejakin. Meidan lahella on paikalliset grillikojut, josta on haettu usein tuoreita katkarapuja, rapuja tai meksikolaista take away meiningilla. Sushia on myos tullut haettua, kun sita saa tosi halvalla paikallisen ruokakaupan tiskilta. Aamulla kun tayttaa vesipullon hanasta (ihan hyvaa ja juomakelpoista) ja ostaa jaakaappiin pepsitolkkeja niin saastaa jo monta dollaria.

Huomenna istutaan sitten koneessa 10 tuntia ja vaihdetaan maisemia. Hypataan samalla vuorokausirajan yli niin ei pitaisi tulla pahat jetlagitkaan. Taas uudet kuviot odottaa... Onneksi on viikoksi varattu Hostelli Sydneyn keskustasta niin voidaan rauhassa suunnitella, miten matkaa jatketaan. Seuraava lento onkin sitten vasta Cairnista 3.1.2010.