Oli niinku NÄIN lähellä, että Intian reissu jää tekemättä. Tiistaina futsalissa hajos polvi ja tällä hetkellä kävelykunto on aika heikko. Onneks ei menny, niin pahasti, ku viimeks. Sillon lähti polvilumpio pois paikoiltaan ja ekat 3-4 viikkoa meni kepeillä. Voi vain kuvitella, kuin paljon vituttas, jos jäis reissu tän takia tekemättä. Säästäny raivona rahhaa, kituuttanu ja hajonnu muutenki välillä enemmän, välillä vähemmän tähän maahan. Eiköhän tää jalka parannu sen verran puolessatoista viikossa, että jaksaa rinkan raahata koneeseen ja siittä riippumattoon. Joutuu niin levyttään 30 asteen helteessä. Harmittaa kyllä jo valmiiks. Nepalin vuoristovaellus vähä jännittää, että parantuuko jalka, mutta sinne on aikaa kuukausi. Ei viittis linkuttaa 4500 metriin.

Intiaa varten fiksaukset tehty. Viisumi on myönnetty ja rinkkaa tuunattu lähtövalmiiks. Viime reissusta viisastuneena otan paljon vähemmän kamoja messiin. Rinkka on sen verran pieni, että sen voi ottaa koneeseen. Lento on Brysselin kautta ja vaihtoaika minimi 50 minsaa. Viimeks oottelin Bangkokin kentällä rinkkaa 4-5 tuntia, ku ei ehtiny Saksassa koneeseen. Hyvä, että itte ehdin siihen. Pieniä max. 100 ml pulloja täytelly, että saa nesteetki koneeseen. Periaatteessahan reissuun voi lähteä vaikka pelkkä passi ja visakortti messissä. Kaikki saa halvemmalla paikanpäältä eli kaiken turhan aion karsia pois. Lämmintähän siellä on ja shortsit, flipflopit ja toppi:) päällähän siellä pääsääntösesti liikkuu. Nepaliin toki kandee ottaa lämpimänpää. Ajattelin jonku vanhan urheilukerraston ottaa ja kollegehousut, jotka voi Nepalin reissun jälkeen hylätä johonki. Vaelluskamoja voi Nepalissa vuokrata, joten turhaan niitä täältä raahaa messiin. Tympeää roudata kampetta, jota ei tarvi enää jossain Laosissa jne. johon on tarkotus mennä Intian ja Nepalin jälkeen. 1 1/2 viikkoa. Ei syksyä eikä talvea! Nammmmmh!!!