Eilinen oli sitten hulluin paiva ikina! En voi ees kertoo, siela ois pitany olla itte kattomassa :D. Siis mun missio oli paasta pois Matapalosta, jota olin yritany jo pari paivaa, mutta aina kuullu etta ei ole mahollista tiet on suljettu. Siis taala on ollu koko maa halytystilassa, nyt jo lahes koko viikon tulvien takia. Matapalossa sita vetta oli polveen asti ja meilla meni taas toinen talo ja commonarea, mutta ainakin yks talo oli viela kuiva mitas ny pikkureika katossa, mutta se korjaantu laittamalla tupperwaara astia alle. Meilla asiat oli siis viela kohtuu hyvin ja onnea matkassa. Ei tiedetty mitaan mita tapahtu kun internet ei toiminu, vetta vaan tuli lakkaamatta ja se vaan nousi koko ajan, ei radiota, ei tvt ei lehtia. Aika helkkarin turvallista. No ekan kerran kuulin vahan et mita on meneillaan, kun yhen jarjeston tyyppi tuli ja sano sen vapaaehtoisille etta nyt lahetaan! taa ei tuu tasta paranee moneen paivaan. Kuulemma karibian puolella oli hurrikaani ja toisella puolella kova myrsky ja me ollaan sitten tassa valissa. No taa nainen evakuois suojattinsa ja lahti lipettiin vikalla bussilla, ja toivotti onnea. Okei siina vaiheessa aloin huolestua. Kuka mut taalta evakuoi?! No ei kukaan. No jain sitten kuitenkin Matapaloon viela pariks paivaa ( ja totta saa vaan paheni!). Halusin sanoa hyvastit kaikille ja aattelin etta kylla ne tiet alkaa pian taas toimia. No eipas alkanu, ja alko pikkuhiljaa stressi iskea, ja pannia se etta kaikki oli markana, ei ollu yhtaan ainutta kuivaa vaatekappaletta, elettiin ihan tajuttomassa liassa, kun vedessa lillu kaikkea maan ja taivaan valilta ( ja ne pisti meijat tyoskentelee rannalle kaatosateessa!) Jos tulva ei vie meita mennessaan niin keuhkokuume ainakin. Sitten viela menin antamaan peittoni ja lakanani kodittomille vietaviksi kun luulin etta en enaa nukkuis Matapalossa, ja extra yo meni sitten markapeitto tyynyna ja hampaatkalisten, ja sateesta stressaten. Olin kuitenkin paattavainen ja herasin 4 aamulla ja ajattelin etta tanaan jos koskaan mahan menen Sanjoseen asti...

No Mickey heitti mut sitten aamulla pysakille yhen asvon tyotekijan kaa joka oli kans menossa samaan suuntaan. No istuin siela taksissa sitten kahen hullun ticon valiin sulloutunneena vaihekeppi jalkojen valissa ja toinen jalka polkimen paalla, kun puolikuuro mickey karjuu mun korvaan jotain niin siansaksa espanjalla. Siina vaiheessa aattelin etta ei juma taa paiva ei tuu menee putkeen. Ja olin oikeessa.

No mita ihmetta bussi tulikun tulikin ja raahaan sen mun satakilosen rinkan sinne alas, ja kysyn kuskilta etta: San Jose?" SI sII Sanjose!! on vastaus. Matka alkaa ja olin jo huokata helpotuksesta, mita nyt ressasin etta mun rinkka pollitaan( mita nyt ei sita kukaan ois jaksanu nostaa). No ylitetaan niita kymmenia jokia, mitka just on tan koko tulvaskandaalin ongelma, pelkka tie on veden paalla, ja sekin siks et se on rakennettu vahan ylemmaksi. Yhessa kohttaa on sellanen vanha silta, uuden vieressa, ja sen yli pulppus vetta ihan tajuttomalla voimalla. Siina vaiheessa aattelin jo etta plliiis anna meijan selvita hengissa tasta paivasta.

No queposissa se sama bussi dude ( joka oli muuten joku 17.v ehka) huus mulle etta "fuera!" ulos. Tie suljettu tan pidemmalle ei paase. Se kirjaimellisesti potki mut ja rinkkani ja reppuni kaatosateeseen, eika antanu ees rahoja takas ( makun maksoin koko matkasta SJhen asti). AWESOME, kylla siina meinas itku tulla. No thak god se asvo dude oli viela messissa ja paatin roikkua sen perassa, sillakun oli puhelin ja internet, seka 100miljoonaa "tuttua"jotka ties mitka tiet oli kaytossa. Ja onneks roikuin sen perassa koko paivan se todellakin hommas mut lopulta kaiken s***in jalkeen takasin mun isantaperheen luo.

No oltiin siis jumissa Queposissa, San joseen kun menee 2 tieta talta rannikolta (tiedan ihan naurettavaa, ja kummatkin ihan yhta surkeita) Toinen on taa rannikko tie jota pitkin yritin paasta, ja toinen menee keskemmalla vuoriston lapi. No alettiin odottaa bussia takasin etelaan San isidroon, josta lahtisi bussi vuoristonlapi. Odotettiin yli 4 tuntia, ja samalla kuunneltiin uutisia, siela tiella mista mun piti alunperin menna oli just romahtanu joku silta, ja sita kautta ei olis mitaan toivoa paasta. No sitten kuultiin etta ei ole bussia etelaankaan pain. Kaikki tiet suljettu, ja meika alko vahan jo panikoimaan, en paasisi enaan ees takas Matapaloon, se tie joka otettin aamulla ( 4 tuntii aikasemmin oli jo ajokelvoton). Sit odotettiin toista bussia, joka sekaan ei ikina ilmantuunu paikalle. Samalla se hemmetin arsyttava taksidude joka aina hairitsee mua, tuli sossottaa kuinka se vie meijat etelaan pain. Oltiin etta painu kuuseen. Mutta pienen odottamisen jalkeen paatettiin etta se oli ainut vaihtoehto ja mentiin neuvottelemaan hinnasta. Tassa vaiheesssa meijan mukana oli 2 kalifornia tyttoa jolla oli sama ongelma, ja ne tuli mukaan ( ihan loistavia tyyppeja muuten :D). No "taksi" olikin sitten ihan piraatti, sellanen vanha romu jossa ikkunan tilalla oli jesaria ja pahvia, no ei se mitaan mutta se turvavoiden puute siina enemman huolestutti. Jatka oli vaan etta NO PROBLEMO!. okkeei if you say so.... Se kotisko sai kun sai meijat Dominicaliin asti, ja jatka osas kiertaa jopa tie sulun. No se dumppas meijat dominicaliin keskelle ei mitaan,, ja loydettin bussipysakki, ja oltiin etta mitas nyt.... ei busseja ja 4 tuntii aikaa ennenkun tulee pimeeta ja mein oli pakko paasta san isidroon...

No peukut pystyyn, osa ajo ohi, osalla oli jo muita kyydissa, ja todellisuudessa puolentunnin aikana ohi ajo thka 4 autoa. Huudettiin sitten yhelle: pliiss auta meita!! pliiss. Ja se pysahty, jatka oli Angel from argentiina. Dumpattiin kamat ja ittemme avolavalle kaatosateeseen ja ajettiin eteenpain. Tiedan en ikina tekisi nain, mutta siina vaiheesssa oli vahan pakko, en halunnu jaada pimeella keskelle ei mittaan ilman kulkuneuvoa. Ja oli se aika lappa istua avolavalla ja pujotella mutavyoryjen valissa niin markana ettei mitaan rajaa, naurettiin vaa siela en ees tiie miks :D Se heitti meijat Platanillon pikkukylaan sen kaupalle, josta saatiin ostettua ruokaa. Ja jatka oli viela niin ystavallinen etta soitti " tutulleen" joka sattu olemaan paikallinen " taksikuski". No olisihan se pitany arvata etta costaricassa taksikuski on juurisita mita ei odota, sielta tuli sellanen viiksivallu ukko sellasella avolava rekka autolla, jossa ei ollu kun se lava ja reunoina pari puutikkua hakattu, no onneks sullouduin sen jenkin kanssa sisalle. :D no siela oli sitten sulku mutta paasti ne auton lapi, nahtiin sellasia tajuttoman kokosia kiven lohkareita ja mutavyoryja jotka oli tippunu sinne tielle. Okeiii.... please don't kill us.

Taa viiksivallu jatti meijat sitten pikkuselle bussipysakille ja velotti ihan tajuttomasti, mutta nyt oltiin jo niin lahella San Isidroa etta ei haitannu kiiteltiin vaan onnessamme ja joka etapilla lyotiin highfivet ja huudettin innoissaan. No paikallisbussi kulki, mulla vaan oli pienia ongelmia paasta sisaan, no yritin kiiveta portaita ja sitten kuulu humbs ja olin selallaan siela maassa ,ja kaikki katto etta mita ihmetta, se rinkka oli vetany mut kumoon ja ne joutu vetaan mut pystyyn. Mina tahansa muuna paivana mua ois nolostuttanu mutta ei sillon.

10 minuuttia ja oltiin San isidrossa, jossa kaveltiin taas hitto vie ilkuisuus bussiasemalle, vaan kuullakseen etta bussi ei kulje!!! perkeleeeeeeeeeeeeeee................................ No paatettiin relata ja mentiin hotelliin jossa viivyttaisiin yo ja yritettaisiin aamulla uudestaan. Panni vaan kun ties etta mita enemman odottaa sita huonommaks taa saa vaan menisi. No paastiin kuitenkin hotelliin ( joka oli ihan tays ku kaikki oli jumissa) ja sain kiskottuu ne litimarat vaatteet veke ja vaihettuu vahan maremmat paalle. Just kun olin paasssy istahtamaan niin se toinen jenkki tuli ja huus : tytot nyt mennaan! tuola on taksikusiki joka suostuu viemaan meijat sanjoseen tanaaan! Se oli mahtava fiiliss!!!!!!!!!!!!!!!! :D:D:DD mutta ei kuitenkaan oltu viela lahellakaan, ja siita tuli varmasti mun elamani pelottavin kyyti.

Ei siina mitaan ei siela mitaan sattunu, meilla oli ihme maara onnea mukana, mutta se etta ei nahty mitaan, ei yhtaan mitaan. Ajettiin siela vuoristossa 3 tuntia nakematta sen sumun lapi, no aluks nahtiin ku oli vahan valosaa, ja siis se oli ihan kasittamatonta, jouduttiin pujottelee siela kun muta oli vyoryny tielle ja kiven lohkareet lentany. ( siis taala kuolee ihmiset teilla just noiden vyoryjen takia). Eika tietenkaan kun costaricassa ollaan missaan ole turvavoita, kuskilla on mutta kellaan muulla ei. No koytettiin se vyo sitten kaulan ymparille ja roikuttiin kauhukahvassa. Oli stressaavat ja tajuttoman kylmat kolmetuntia. Ikkuna kun piti olla auki, kun kaikki meni muuten hoyryyn oli sitten kiva istua takapenkilla marissa vaatteissa ja kylmassa vuoristossa...

Ihmeen kaupalla kuski loysi cartagoon ,jossa se tiputti pari kyydista, ja sitten jatkoi sanjoseen, ja tottakai ma olin vika kyydissa, ja jatka ei tuntenu sanjosea yhtaan. Siina vaiheessa aloin itkee, yritin huutaa sille saakelin idiootille ohjeita, mutta se vaan huuteli ikkunasta. Ja sanjose illalla ei ole kaunis naky, jengeja, prostituoituja, kodittomia ja kaikkea silta valilta. No annoin sille sitten mun hostmaman puhelinnumeron ja sanoin etta pliis soita tahan. Ja sitten se sai sielta ohjeita, pyorittiin viela 15 min kaikista vaarallisimmalla alueella koko helkkarirn kaupungissa kun se yritti loytaa cocacola asemaa. No sittenkun nain maman ikkunasta pystyin vihdoinki huokata helpotuksesta ja juosta sen kaulaan. Siina vaiheessa vaan pillitaan silkasta vasymyksesta ja maksan sille taksikuskille hitto vie 40 dollaria enka jaksa ees kinua vaihtorahaa, oon vaan etta gracias ja painu nyt kuuseen..

Tassa siis oli pretty much mun eilinen paiva!! Ja voin sanoo etta saattto kuulostaa pahalta, mutta oli itseasiassa viela pahempi :D siis olihan se aika hauskaa kin jossain vaiheessa, mutta kyllama olisin sen helpomman suoran bussikyydin matapalosta sanjoseen mielummin valinnu. :D:D WHAT AN ADVENTURE! ;DDDDD

Mutta sitten nain illalla uutisissa mita taala maassa oikeesti tapahtuu, ja siis on eri asia kattoo suomessa telkusta etta ai tuola nyt ttaas tapahtuu tota ja tuola tota. Kun olla taala ja oikeesti niinkun naha se veden maara, ja miten ihmiset karsii tast. nyt on jo pula juomavedesta, taudit levii ja eilen esczussa, tunnin paassa taalta missa oon nytten oli tullu maavyory ja tappanu 20 ihmista, ja osa on viela kadoksissa :C ja siis ne luetteli ne nimet ja iat radiossa, siis siela meni kokonaisia sukuja, nuorin tais olla 1kk ja vanhin 75. Ihan sairasta. Siis taala kaupungissa on silleen turvallista ja ihmiset jatkaa elamaa normisti, mutta esim. matapalossa ollaan jo ongelmissa, ja se koskettaa viela enemman, kun ne on niita lapsia joita opetin siela, ja kun 5. vuotias tulee tarhaan marissa vaatteissa ja sanoo etta meijan talossa on vetta rintaan asti. Niin kylla siina tulee sellanen fiilis etta voi luoja maailma on paska paikka.

Kirjottelen lisaa Matapalosta myohemmin nyt on liian paska fiilis siihen.

Muttta heippa talta eraa, hups tasta tuli aika tajuttoman pitka, no pitka oli matkakin. Nyt turvallisesti takaisin SantoDomingossa, ei tartte huolehtia tuleeko vetta sisaan. Mutta nyt huolettaa kaikki kaverit Matiksessa, kun kuulin etta kaikki tiet sielta pois on suljettu. ://