Terrrrveeee taas!

Ystavanpaivan kunniak jatin ystavani Saigoniin ja suuntasin kohti Puh Quocia, niita harvoja saaria mita taa Vietnam tarjoo. Odotukset oli mitaansanomattomat, perilla olis joko pala paratiisia tai sit suunnatonta turrekonotusta. Paatin lentaa tanne ajan saastamiseks ja perille paastyani oli hammastys suuri. 2kk toimineelle kentalle saavuttuani aamu seiskan aikaa oli jo sellaset fiilikset et mihin sita tuli lahettya. Kentta vaikutti aika loistokkaalta ja tiet siina ymparistossa just silta et muutaman vuoden paasta taa on niin rahaturrejen paratiisi. Sain kuitenkin objekin kentalta ja suuntasin kohti LongBeachia. Taallakin kaikki taynna tai sikamaisen kalliita siihen nahden mita rahalla saa, kuski oli loistava ja kierrattikin mua varmaan tunnin verran mestasta toiseen. Lopulta paadyin Moon Resortiin ja valinta osoittautui loistavaksi. Hieman sivussa kaikesta mut kuitenkin kavelymatkan paassa Durong Dongista, mukava henkilokunta ja viihtysa miljoo. Sain ihan ranta bungan 25 dollarin hintaan mika oli mielestani kallis, tottakai, mut tarjontaan nahden ja hintalaatu suhteeltaan erittain mainio. Suosittelen!!

Nain yksin taas matkatessa tykkaan tietyista tavoista, loysin muunmuassa mukavan paikallisten suosiman "rantakahvilan" (taas loistokkaita muovituoleja) jossa tulikin horpittya joka aamu sumpit ja turistua paikallisten kanssa. Paikallinen kahvi muuten on aivan loistavaa ja janna tapa suodattaa se metallisilla filttereilla suoraan kuppiin, kestaa hetken mut on sen arvosta. :) Pari ekaa paivaa kartoitin saarta skobella, ensin etelaa ja sit pohjoista. Ihania hiekkateita (vaiks se menikin kyl joka helvetin paikkaan se hiekka) ja kauniita autioita pikku rantoja. Paikallista lepposta maaseutuelamaa ja kalastaja kylia, etelan rannat ehka mukavampia ja muutenkin helpommin lahestyttavissa. Tulipa muka vesiputousta etsissa eksyttya pitkan viidakkopolun jalkeen jonkun farmin pihaan mis koirat ja isanta kuumotti ihan pikkasen, aika nopee U ja niin kovaa ku skobesta paasi niin karkuun :D Paaelantonsa porukka saa taalla kalastamisesta ja helmien viljelysta, parhaimpien kasvatus on vahan ku viskin tekoa, vaatii laatu simpukat ja jopa 10vuotta et saadaa parhaimpia merihelmia. Skobettelu on muutenkin loistava tapa tutustua saareen ja loytaa se pala paratiisia autioilta rannoilta palmujen katveesta, omasta hieman jo elamaa nahneesta mutta mainiosta skobesta maksoin 4e/paiva. (alkaa muutenkaan vuokrakko ikina tuliteraa, joudutte vaan maksaan jokasesta jo olleestakin naarmusta ja kolhusta ja vanhatkin toimii vallan mainiosti plus niilla voi vetaa vaikka mitka lipat ja omistaja ei oo millaansakkaan)

Muuten meni taalla paivat veneretken ja rannalla makoilun merkeissa. Ei taalla mitaan snorklattavaa taikka sukellettavaa juuri ole verraten mita oon nahny muualla mut mukavaa aktiviteettia ja ihanaa aikaa vesilla. Viihdyn vaan niin mainiosti merilla ja vene-elamaa ei voita mikaan! Elamaa avartavia keskusteluja muiden travellereiden kans ja reissuvinkkien vaihtoo, sekin on niin rikkaus tassa travellaamises et tapaa kokoajan samanhenkisia ihmisia taynna unelmia mita me eletaankin eika vaan haaveilla kotona. Kaikkinensa mukava visiitti taalla saarella ja oli mukava kayda nyt ennenku taakin pilataan liialla turismilla, kaikki merkit on niin selvana ilmassa.

Muuten tuli nautittua paikallista herkkuruokaa, muun muassa merisiilia (niin raakana ku kypsanakin) ja muuta ihanaa, mut vikana iltana oli vaan pakko paasta syomaan yks aasian matkojen parhaista pizzoista kera paikallisin viinin mika on itseasiassa ihan HV-viini ja hintaansa nahden todella maukas. Jotain hyvaakin ne ranskalaiset sai taalla aikaan. :D

Matka jatkuu huomenna maantiteellisen sijainnin takia Campodiaan kohti Sihanoukvillea ja Campodian rantoja, tavoitteena loytaa paikallista herkku keittioo, sikalaista pontikkaa, vihreita sikareita ja rentoo rantaelamaa. Olihan mukava neljan paivan saari pyrahdys taalla Puh Quocilla. Toi mekong Deltan alue ei nyt sikali nappaa et ei huvita lahtee kykkiinn kanootteihin ja riisipelloille, ens reissulla sit Aussien jalkeen. Olo on todellakin levollinen ja rento, mieli kirkkaana kohti rajaa ja katotaan laskeeko ne mua rajan toiselle puolen.

Olipahan taas mukavaa saarioleilua pitkasta aikaa, rentouttavinta puuhaa mita kaakkoisaasialla on tarjottavana ja aina on mukava olla meren ymparoimana. Kohti uusia unelmia ja 100% elamista, Life is for living! Chao!