Halong Bay 19-20.5.20104

Jannen oli aika nostaa kytkintä ja palata takaisin suomeen keskiviikko aamuna. Olin varannut edellisenä päivänä kahden päivän reissun Halong Baylle. Ennen lähtöä päätin lähteä etsimään aamupalaa. Kebabit huiviin heitettyäni ja ostettua hieman matkaevästä palasin hostellille. Siinä odotellessani ihmettelin kun jengille kannetaan takahuoneesta aamupalaa eteen. Juteltuani parin malesialaisen kundin kaa selvis, et huoneen hintaan kuulu aamupala. Mikä tässä on viel hauskinta, ni ennen ku lähin aamul liikenteeseen hostlalt kysyin hotellin aulas istuvilt jampoilt, et mist hotellin lähelt saa aamupalaa. Kaverit vaa viitto ulos. Liekö kukaan sit ollu työntekija, mene ja tiedä.

Sain kahden päivän Halong Bayn reissun tiukan tinkimisen jälkeen 28 dollarilla. Hotellin ukko pyys alkuun $35, mut sanoin et olin nähny muualla $27, ni johan alko hinta tulee alaspäin. Rinkka oli helppo jättää hoitoon hostlalle joten varasin matkan siitä.

Halong Bay sijaitsee Etelä-Kiinan Merellä lähellä Kiinan rajaa. Hanoista sinne huristelee bussilla noin neljä tuntia taukoineen. Perille saavuttuamme sataman edusta oli täynnä turistibussia ja jengiä oli ku pipoa. Oppaat huuteli eksyneitä lampaitaan takaisin laumaansa. Pientä pakettimatkan tuntua oli taas ilmoilla!

Ite botski oli kolme kerroksinen. Ylhäältä löyty auringonottokansi, keskeltä ruokailutilat ja alhaalta hytit, jotka oli varustettu suihkulla ja vessalla. Reissun ohjelmaan kuulu käynti luolilla, kajakointia, uintia sekä chillausta. Safkat kuulu hintaan, mutta juomista piti pulittaa vielä erikseen.

Halong Baylle tunnusomaista on merestä jyrkästi nousevat kivivuoret, jotka on arviolta noin 50-100m korkeita. Ne olivat yleensä yltäpäältä kasvillisuuden peitossa. Maisemat on jo itsessään näkemisen arvoiset! Meren keskellä oli myös kelluvia kalastajakyliä. Botskin lyödessä parkkiin niiden lähettyville paikalliset asukkaat suuntas veneensä sitä kohti. Niil oli yleensä myytävänä hedelmiä tai käsintehtyjä koriste-esineitä.

Tippukiviluolat oli ehdottomasti näkemisen arvoset. Mestoista oli tehty hieman vakuuttavampia lisäämällä eri värisiä valoja eri puolille luolaa. Tunnelma ei ollu kovin autenttinen, mut saipahan ainakin makeita kuvia.

Toisen päivän aamuna heräsin tuijottelemaan auringonnousua. Tämän jälkeen päästiin melomaan kivivuorten ympäröimään poukamaan. Tunnelma oli tai`anomainen aamuauringon tirkistäessä vuorien takaa ja toivottaen samalla hyvää huomenta.