http://www.youtube.com/watch?v=yrBfPLUm5so

Madridiin saavuttiin maanantaina alkuillasta. Jo perinteeksi muodostunut iltakahdeksan rommileka naksahti tuttuun tapaan auki heti kattelyssa, jonka jalkee polte oli kova tutustua Madridin yohon ihan empiirisin keinoin. Maanantai-ilta kaupungissa oli kuitenki aika rauhallinen eika esim. mitkaan isommat klubit ollu auki. Siispa tyytyminen pienimuotosempaa pubibissettelyy ja paellan nieleskelyyn. Sen verran tuli kuitenki taas latrattya et raskaan automatkan aiheuttama eksessiivinen selkajumitus oli liuennu tiehensa. Madrid on katukuvaltaan hyvin tyypillinen espanjalainen kaupunki. Ahtaita kapeita kujia taynna ravintoloita, kauppoja ja kahviloita. Kaikkialla vallitsee kodikas tunnelma ja rauhallisuus. Tavoilleen uskollisena jengi laittaa kahdelta ovet saappii ja ottaa valikuoleman siestan merkeissa! Muutaman tunnin levon jalkee homma jatkuu ja elama hymyilee. Oikeeta meininkia! Madridissa muuten myos todistettiin se, ettei tanssiva mies ihan kaikialla saa pelkastaan turpaansa. Meikalainen innostu mojito-huuruissani vetamaan salsaa Juanesin tahtiin siihen malliin, etta arviolta 22 sekunnin jalkee oli ensimmainen senorita lattialla taittamassa mun kanssa dilegenoota, sombreeroa ja muita mystisia salsakoukeroita. Noin 42 sekunnin kohdalla se kuitenkin tajus, et toi jatkahan ei osaa muuta kun talloa varpaille, jonka jalkeen neiti kohteliaasti hymyillen liukeni paikalta. Salsan voima siis tuli joka tapauksessa todistettua! Seuraavan paivan darrahuurussa muistettii et illalla ois tarjolla huippufutista Mestareiden liigan merkeissa. Legendaarisella Santiago Bernabeulla Real Madridia vastassa AC Milan. Siispa illalla kadet kyynerpaita myoten ristissa kohti stadionia, josko parille budjettimatkaajalle loytyis tiketit yhteen aikamme legendaarisimmista matseista. Aikamme stadikan ymparilla harvattyamme, todettiin kuitenkin pettyneena hintataso vahan liian ankaraksi meian pussukoille. 350 euron VIP-lippu oli vaha liikaa, joten ei muuta ku surumarssi takasin lahipubiin kattomaan patkivaa tv-signaalia. Tunnustetaa nyt kuitenki sen verran, et hyvan tunnelman ne madritistat aikaa saivat ympari citya, vaikka vihollisia onki...
Madridista matkaa jatkettiin kohti Andalucian paakaupunkia Sevillaa. Jostain tuntemattomasta syysta odotukset kyseista kaupunkia kohtaan oli korkealla. Talla kertaa kateen kuitenki jai se kuuluisa luu. Kaupunki oli keskiviikkoiltana taysin kuollut. Kaikki paikat suljettuna ja taydellisen hiljaisuuden rikkoi ainoastaan harvakseltaan ohi vaappuneet, liikaa brandya nauttineet, yli-ikaiset ja -kiloiset ranskalaiset kulttuurituristit. Palataanpa tohon kylapahaseen siis 60-vuoden paasta uudelleen. Fiilarit oli Sevillan jaljilta sen verran pettyneet, etta aamulla paatettiin jatkaa matkaa kohti road tripin viimeista etappia, Malagaa. Ajateltiin kuitenki matkalla tutustua pikaisesti pariin mielenkiintoseen paikkaan. Siispa ajettiin ensin paivaretki Cadiziin ja sielta Euroopan etelaisimpaan kohtaan Tarifaan. Ensin mainitusta pakko sanoa, et vaikka oltiinkin vaan paivatripilla, niin tosta paikasta jai hyva maku. Kaupunki makaa n. 15 neliokilsan alueella saaressa ja on tunnettu mahtavista surffibiitseistaan ja karnevaaleistaan. Me kaytiinkin taman innoittamana tsekkaamassa yksi alueen makeimista surffispoteista ja paastii samalla jo vihdoin esimakuun biitsielamasta. Lopulta paivan paatteeksi viela pysahdyttiin siis Tarifassa tsekkaamassa et Afrikka on viela paikallaan ja jatkettiin yoksi kohti Malagaa. Perille paastyamme takana oli 12 paivaa ja 3700 polyista kilometria. Pitkalti hektisesta ajomatkasta johtuen viikonloppu Malagassa menikin hotellilla levytellessa ja hyvin syodessa. Sen verran tosin taallakin aktivoiduttiin, etta kaytiin Malagan komeissa vuoristomaisemissa vapauttamassa sisaiset pikkupoikamme vapaamuotoisen kalliokiipeilyn merkeissa. Nyt on siis kuitenkin aikaa jattaa Eurooppa ja jatkaa matkaa kohti tropiikin lampoa. Rakasta kolleegaani Mickea lainatakseni: "Taal on sen verran kova blosis et on snadi frysis!" Siispa akkia pois Euroopan kylmyydesta kohti suurta ja tuntematonta Intiaa... Hasta la buena cerveza mi amigos!!