Yleisön pyynnöstä, ja eihän tämä ole kuin vuoden myöhässä, joten kaippa se on pakko päivittää tämäkin blogi ajantasalle ;)

Eli, 27.7 - 3.8.2014 Reissu Svartisenille Norjaan

Matka alkoi tietenkin, minulla, ajamalla auto 27.7 kl. 21 autojunaan Helsingissä. Sitten odottelua malttamattomana asemalla, että oikea juna saapuu ja saa hypätä kyytiin ja luulla pääsevänsä nukkumaan. Luulo ei aina ole tiedon väärti, joten viimein kun liikuttiin oli mukava kölliä yksin hytissä ja kuunnella kiskojen kolketta.

Tampereelta mukaan hyppäsi Sanna ja pakaasit. Kello taisi olla jo jotain puolen yön paikkeilla, mutta sinnikäs yritys ehkä palkittiin hetken unilla, ennen kuin oli jo aika poistua kyydistä Oulussa. Ihan mukavaa matkan tekoa näinkin, ei tarvinnut ajaa itse koko matkaa Helsingistä Ouluun. Varsinkin kun takana oli pitkiä työpäiviä viikon ajalta.

Oulussa mukaan Tapio, jo alkoi takaluukku pullistella tavaraa, ja sieltä kohti Oulun lentokenttää hakemaan Saila, joka taisi olla juuri kotiutunut Alppi reissulta (tässä on oikeasti kovan luokan tyttö!! Peukuttelut hänelle! :) ) Hyvin mahtui vielä yksi rinkka ja ajo kohti Norjaa alkoi.

Onneksi oli hyvää seuraa auton täydeltä, ei tarvinnut hiljaa yksikseen kuunnella radiota, vaan puheen pulputessa matka sujui loistavasti. Taidettiin jossakin pysähdelläkin ja jos oikein muistan niin huoltsikka treffitkin oli sovittu Teijan ja Sannin kanssa, mutta tytöt ajoivat jostain kumman syystä ohitse... Mutta ei huolta, munkkipossut vai oliko voileivät (?) ja kahvit maistuivat kaikille ja ei muuta kuin takaa-ajoon! Lopulta tavattiinkin, liekö sattumaa, kaupassa Ruotsissa, kun viimeisiä ruokaratkaisuja mietittiin ja hommattiin matkaan.

Seuraava yö vietettiin leirintäalueella isossa mökissä. Hyvin mahtui 6 ihmistä, deodoranttia ja mahtuu mahtuu :) Mukava aloitus kivalle reissulle! (Nimeä en nyt muista mutta ehkä jostain arkiston kätköistä löytyy)

29.7 oltiin jo aamusta aikaiseen liikkeellä ja löydettiin lautta paikka, josta vesistön ylitys kohti Svartiseniä, joka kauniissa säässä näkyikin laivalle. Rinkat painoivat tietenkin kuin synti, mutta hyväälä mielellä matkaan. Tosin ei oltu keritty kunnolla syödä missään, joten jonkinlainen hunchi oli siitä, että toisella puolella olisi ravintola josta saisi ruokaa, mutta varmaankin erittäin reippaina kävelimme sen ohitse (?) koska emme sitä löytäneet. Onneksi toinen ruokailu paikka löytyi, joten reissu alkoi hyvällä ruualla ja ihailemalla jäätikön maisemaa ikkunasta.

Leiri paikka ei ollut kovinkaan kaukana tästä "raivntolasta". Naapureina oli lauma lampaita, joiden kellojen kilkatus sopi paremmin kuin hyvin kuvaan :)

Ruuan laitto meidän 4 hengen porukalle oli organisoitua kaaosta, Sanna onneksi osaa, joten meikäläisen ei tarvinnut mitään polttaa pohjaan. JA tietenkin jotain pitentä kivaa pitää AINA olla mukana, joten Sanna ihana ihana oli tuonut mukana "kahvipannun"!! Innokkaimmat käyttäjät taisivat olla Sanna ja Tapio, mutta kyllä se tavallinen suodatinpuru instantpurun voittaa! 6-0 jos saa näin sanoa :)

30.7 käytiin päiväreissu jäätiköllä ylhäällä harjoittelemassa. Sää taisi olla epäsuotuisa, jos oikein muistan, eli ei tarvinnut liiasta kuumuudesta kärsiä, vaan vettä tuli tasaiseen. Sehän tosin kuuluu lajin luonteeseen! Pitkä ja mukava päivä, luulen että kaikki olivat yhtä ilahtuneita alas paluusta kuin itsekin, ja ainahan se tarkoittaa myös ruokaa!

31.7 noustiin siitten 1000m majalle. Alku meni hyvin hyvässä ilmassa, mutta sitten tauolla pystyi hyvinkin seuraamaan, kuinka sade pilvet lähestyivät. Loppu nousu menikin mukavassa kaatosateessa ja tuulessa. Majalle päästyämme pelotimme, ilmeisesti, lauman nuoria miehiä ulos majasta. Hyvin oltaisiin mahduttu, mutta jostain syystä pojilla oli kova kiire poistua - maja on maksullinen, joten olisikohan tällä ollut jotain tekemistä asian kanssa. Hieno paikka, todella siisti ja kotoisa. Mikäs siinä oli pidellessä sade ilmaa kaminan lämmittäessä ja vaatteiden kuivuessa. Ilta meni katsoessa karttoja ja muistellessa kuinka kompassilla haetaan suuntaa.

1.8. Päivän agenda oli köysistöt ja niissä liikkuminen, sekä "talutus" alppikiipeilyn tapaan, kun tavoittelemallemme huipulle päästiin (nimi muisti huono, joten kaivan jostain)

Hieno ilma, joten kävely meni hyvin ja huipulle päästiin ilman mitään kommelluksia. Hyvä päivä ja se mitä itse opin, on se, että ota vain aina ne kiipeilyraudat, jos haluat päästä ilman turhia huolia ja murheita! Tai sitten on vain hankittava uudet vaellusraudat...

Päivä päättyi majalle. Illallinen, kyllä meillä oli se punkku pullo mukana, kiitos Tapio ;), joten mikä siinä oli ruokaillessakaan.

2.8 harjoiteltiin aamusta vielä railopelastusta ja liukumisen pysäyttämistä lumisessa rinteessä. Päivän lopuksi kiireellä alas ja kamat kasaan, että kerettiin viimeiselle lautalle. Pitkä ajo tästä Ruotsin puolelle nukkumaan ja sitten taas ajoa kohti Umeåta että keritään lauttaan joka vie Vaasaan. Väsynyttä porukkaa, uninen lauttamatka ja puolen yön aikaan kotona viimein.

Hieno reissu, uusia ystäviä ja mahtavaa Norjan maisemaa!

Lyhyt, ytimekäs ja varmasti paljon puuttuvaa tietoa ja fiilistä, mutta tässä kaikessa lyhykäisyydessään päivitystä 2014!