Vuosi 2009. Ypäjän Hevosopisto ja ROK22 aloittamassa opintojaan. Ilman tätä tapahtumaa ei tämä blogi näkisi nyt päivänvaloa. Yhteiset vuodet soluasunnossa ja opiskelujen parissa osoittivat, ettei yhteinen matka maapallon toiselle puolelle ole täysin tuhoon tuomittu ajatus. Toivottavasti.

Valmistuimme syksyllä 2011 ratsastuksenohjaajiksi, jonka jälkeen tiemme erkanivat hetkeksi. Mia palasi syysloman jälkeen Hevosopistolle töihin, sekä opiskelemaan ratsastuksenopettajaksi. Kaisa etsi itselleen sopivaa työtä porkkanatehtaalta ja sikojen parista, päätyen Metsäkylän ratsastuskeskukseen ja takaisin Hevosopistolle.

Eräänä sateisena iltana elokuun lopulla, vuonna 2013, Mia lojui sohvalla selaillen National Geographicin julkaisua, haaveillen eksoottisista luonnon kohteista, kun FBhen kilahti viesti Kaisalta.

-HEIPODEI! hups caps.. metsäkylässä ois la tunnit tarjolla, kiinnostaako? plus ratsutusta. Mä aattelin kadota maasta johonkin missä ei lämpö laske alle +15 enkä nähä yhtäkään hevoseläintä.

-Heh!! Mäkin mietin kuumeisesti tota maasta katoamista! Lähdetäänkö yhdessä esim uuteen seelantiin working holidaylle??

-Minkälainen on working holiday?

ja siitä se ajatus sitten lähti…

Seuraavalle viikolle varasimme ajan Kilroyn Turun toimistosta. Saimme matkasuunnitelman valmiiksi ennätysvauhtia ja lennot varattua. Epätodellisista tunteista huolimatta kävimme vauhdilla muiden matkajärjestelyjen kimppuun. Meidän oli hankittava viisumit, kansainväliset ajokortit, nuorisokortit, kaiken kattavat vakuutukset, rokotukset, sekä Equestrian passportit (passi hevosalan ammattipätevyydestä). Näiden lisäksi alkoi pohdinta, mitä kaikkea tulisi hankkia puolenvuoden reissulle ja kuinka sulloa se rinkkaan.

Viimeisiä viikkoja viedään ja matkajärjestelyt ovat kutakuinkin valmiina. Toivottavasti emme ole unohtaneet mitään merkittävää ja säästymme ikäviltä yllätyksiltä. Nyt on aika nauttia perheen ja ystävien seurasta, ennen kuin suuntaamme kohti kesää.

ps. Kuva Hevosopiston talviriehasta, jolloin innostuimme testaamaan pulkkamme kestävyyttä ja saimme sysäyksen extreme kokeiluihin. Niitä kuulemma pitäisi löytyä Uudesta-Seelannista ;)