4.10.09                     Manila international Airport. Filippines.

Nastyyyy! Viimeyona n.klo 2:00 (Taipeissa) herasin siihen kun koko sanky tarisi ikaan kuin joku olisi sita vakivaltaisesti heiluttanut. Kysymys kavaisi mielessa: "Oliko huoneeseen tunkeutunut joku?" Tajunnantason hieman selkiydyttya ymmarsin etta ei ollut. Sanky heilui kuitenkin yha vihaisemmin joten jaljelle ei jaanyt kuin yksi selitys: VIHDOINKIN SAATIIN KOKEA KUNNON MAANJARISTYS! Koko talo heilui ymparilla ja olo oli suhteellisen surrealistinen..

Aamulla kuitenkin viela herattiin, paineltiin lentokentalle ja todettiin etta lentoamme Manilaan ei oltu peruttu. Hyva niin. Startattiin Taipeista klo 13:00 pintaan (Parma oli juuri lahestymassa Taiwanin etelaosia) joten hyvin epavakaan ja turbulenssin/Parman tuulien runteleman lennon jalkeen (ihmiset hengittivat syvaan ja hartaasti, naamat valkoisina, nyrkit puuskassa) laskeuduttiin kuitenkin lopulta yhtena kappaleena tulvien raiskaamaan paakaupunkiin. Lentokoneen ikkunoista katsellessa luuli etta puolet kaupungista on painunut veden alle - niinkuin kaytannossa taitaa ollakkin.. Lentokentta oli tavallista rauhallisempi (ja lampokamera kokeestakin selvittiin) joten vaihdettiin vain konetta ja otettiin uudeksi suunnaksi Cebu josta tarkoitus jatkaa johonkin Filippiinien 7500 saaresta...

"White faces, white faces always haunt me so beautifully"

-I-