Helou!

Taalla ollaan, Phuketissa Phatong Beachilla. Juuri talla hetkella hieman vilu, mutta johtuu todennakoisesti puolen metrin paassa puhaltavasta tuulettimesta. Ulkona on pilvista, mutta lampotila on jo nain aamusta lahes +30.

Matkamme alkoi iloisissa merkeissa ja paasimme perille ilman ongelmia (paitsi Esan rinkan survominen autoon), siis Helsinki Vantaalle asti. Riemu repesi lahtoselvitysvirkailijan ilmoittaessa, etta tarvitsemme lentoliput, joista selviaa etta aikomuksenamme on poistua Thaimaasta 30 paivan kuluessa. Maalaispoikina ja tyttoina olimme paatelleet, etta lentolippumme Kuala Lumpurista Ho Chi Minh Cityyn vuodenvaihteessa riittaisi todisteeksi siita , etta tarkoituksenamme on olla silloin Thaimaan ulkopuolella, No, eipa riittanyt.

Lahdimme siis virkailijan neuvomina lentokentan yhteydessa sijaitsevan Hotelli Glon tiloihin vuokraamaan tietokonetta ja tulostinta. Loysimmekin kohtuu hintaiset lentoliput Krabilta Kuala Lumpuriin ja paatimme tilata sitten sellaiset. Nahtavaksi jaa tulemmeko niita ikina kayttamaan.
Lippujen tilaaminen osoittautui yllattavan hankalaksi ja muutaman epaonnistuneen yrityksen jalkeen ja koneen lahtohetken lahestymisen seurauksena alkoi seurueen syke hieman kohota. Kari sai huomata, etta pulssin lahetessa kahta sataa, on nappaimiston kayttaminen (hajottamatta sita) todella vaikeaa ja hermoja raastavaa. Tilanteesta selvittiin lopulta ja liput saatiin tilattua. Portillekkin ehdimme juuri boardingin alkaessa.

Berliinissa vasten kasvojamme (lahinna Esan kasvoja) iski julkisuuden synkkaakin synkempi varjopuoli. Kun sanat "Hei etsa ollu BB:ssa" kaikuivat ensimmaista kertaa, oli fiilis mita loistavin, ainakin Tanjalla ja Karilla!

Kymmenen tunnin lentomatka Berliinista Phukettiin sujui "kuin siivilla" kortinpeluun ja Johnny Walkerin merkeissa.
Perille saavuttaessa kulttuurishokki oli valtava ja arsyttavien kaupustelijoiden ja taksi bongareiden lauma sai aikaan jarjettoman ketutuksen. Taman johdosta sorruimme ehka hieman ylihintaiseen taksiin. (Noin kolme kertaa oikea hinta.) Tinkiminen ei mennyt siis ihan lapoihin. Taksikuskimme oli todella mukava veikko, alkumatkan ajan. Veikko paatti kuitenkin matkan aikana pysahtya tuttujensa guest housen eteen, siita meille kertomatta. Pysahdyttyaan, Veikko paineli sisaan taloon ja autoon tuli nainen, joka ei millaan ymmartanyt ettemme halua heidan palveluitaan. Nainen kavi varmistamassa asian ainakin nelja kertaa, jokaiselta seurueen jasenelta erikseen. Kun noin kymmenetta kertaa ilmoitimme, etta haluamme vain paasta Phatong Beachille ja mikaan muu ei meita kiinnosta, kavi nainen hakemassa Veikon takaisin autoon. Veikko ei enaa ollutkaan yhta mukava veikko ja piti suunsa kiinni koko loppumatkan.

Ensimmainen paiva meni ihmetellessa, paikkoja katsellessa ja rannalla hiekkaan ja aaltoihin totutellessa. Pitka matka ja miespuolisten jasenten pitka ika nakyi illalla suurenluokan hyytymisena ja nukkumaan mentiin jo puoli kahdeksan paikallista aikaa. Tanjalla olisi menohaluja riittanyt ja Kari ja Esa joutuivat lupaamaan, etta seuraavana iltana lahdetaan yohon. Miten poikien kay, selviaa seuraavassa jaksossa...

Palataan asiaan todennakoisesti Krabilta. Nyt alkaa olla jo niin kylma tan tuulettimen edessa, etta on pakko lahtee rannalle lammittelemaan ;)